Lääketieteen lisensiaatti Kristiina Tertti osoitti Turun yliopistoon tekemässään väitöstutkimuksessaan, että raskausdiabeteksen hoidossa suun kautta otettava metformiini on turvallinen ja varsin tehokas lääkitys.
Yhdessä tutkimuksen osatyössä satunnaistettiin lääkehoitoa tarvitsevat 221 raskausdiabeetikkoäitiä saamaan joko insuliinia tai metformiinia. Toisessa osatyössä arvioitiin metformiinin annoksen ja pitoisuuden vaikutusta äitiin ja vastasyntyneeseen mittaamalla metformiinin pitoisuus äidistä ja sikiön puolelta napanuoran verestä.
– Insuliiniin verrattuna metformiini ei lisännyt äidin, sikiön tai vastasyntyneen haittatapahtumia. Insuliini-ja metformiiniryhmien välillä ei todettu merkitsevää eroa muun muassa vastasyntyneiden syntymäpainoissa ja vastasyntyneen hypoglykemian esiintyvyydessä tai synnytystavoissa, Tertti kertoo tutkimustiedotteessa.
– Metformiini ei kuitenkaan aina yksinään riitä korjaamaan äidin korkeaa verensokeritasapainoa. Tutkimukseemme osallistuneista äideistä joka viidennelle lisättiin insuliini, mutta toisaalta noin 80 prosentilla äideistä riitti hyvin suun kautta otettava metformiinilääkitys ilman lisäinsuliinia, Tertti lisää.
Tertti selvitti myös, mitkä tekijät ennustavat tilannetta, jossa metformiinin tueksi tarvitaan insuliinia hyvän sokeritasapainon saavuttamiseksi. Mitä iäkkäämpi äiti oli ja mitä varhaisemmassa raskauden vaiheessa sokerirasitus oli tehty ja lääkitys aloitettu, sitä suuremmalla todennäköisyydellä metformiinin lisäksi tarvittiin insuliinia.
Raskausdiabetes useammalla kuin jo kymmenennellä
Vuonna 2012 Suomessa 12,7 prosentilla raskaana olevista naisista todettiin raskausdiabetes eli sokeriaineenvaihdunnan häiriö, joka todetaan ensimmäisen kerran raskauden aikana. Hoitamattomana raskausdiabetes voi aiheuttaa äidille ja vastasyntyneelle haittoja, esimerkiksi sikiön liiallista kasvua ja äidin verenpaineongelmia.
Raskausdiabetesta voidaan hoitaa ja siten vähentää haittoja. Jos ruokavaliohoidolla ei saavuteta hyvää sokeritasapainoa, tarvitaan lääkitystä. Perinteisesti lääkityksenä on käytetty ihon alaisesti pistettävää insuliinia. Insuliini vaatii kuitenkin pistosopetuksen, se saattaa alentaa verensokeria liikaa, lisätä raskauden aikaista äidin painonnousua ja äidit voivat kokea erityisesti useat pistoskerrat epämiellyttävinä. Insuliinin mukanaan tuomien haittojen vuoksi suun kautta otettavaa metformiinia on ehdotettu vaihtoehtona. Metformiini ei alenna liikaa verensokeria ja se parantaa insuliiniherkkyyttä, joka on yleensä alentunut raskausdiabeteksessa.
Vuonna 2008 Australiassa julkaistiin laaja tutkimus metformiinin käytöstä, ja sen jälkeen lääkettä on käytetty lisääntyvästi monissa maissa raskausdiabeteksen hoidossa. Myös Turun yliopistollisessa keskussairaalassa metformiini on otettu käyttöön insuliinin rinnalle.
Mekanismi yhä piilossa
Synnytyksen yhteydessä äidin ja napasuonen verestä tehdyt metformiinin pitoisuusmittaukset osoittivat metformiinin siirtyvän sikiöön istukan läpi lähes äidin lääkepitoisuutta vastaava määrä.
Tertin mukaan metformiinin pitoisuudella napasuonesta mitattuna ei ollut vaikutusta vastasyntyneen hyvinvointiin.
Tutkijat ovat tienneet jo pitkään, että metformiini läpäisee istukan, mutta itse läpäisymekanismi ei ole selvillä. Tertti selvitti työssään, voisiko aktiivinen kuljetusproteiini (organic cation transporter, OCT) olla se proteiini, joka kuljettaa metformiinin istukan läpi. Tutkimuskeinona oli juuri synnyttäneen naisen istukasta otettu pala, jonka läpi ohjattiin metformiinia sisältävää liuosta.
– Ex vivo -istukkaperfuusiotutkimuksen tulokset viittasivat siihen, että aktiivilla OCT-kuljetusproteiinilla ei ollut todennäköisesti merkittävää osuutta metformiinin kulkeutumisessa istukan läpi. Emme siis vieläkään tiedä, mikä kuljettaa metformiinin istukan läpi, Tertti toteaa.
Ulla Järvi
toimittaja
Kuva: Panthermedia
Julkaistu Lääkärilehden verkkosivuilla.
