Timo Partosen mukaan väestötutkimukset ovat Suomessa osoittaneet, että kaamosoireet ovat melko yleisiä. Nämä oireet näyttävät kulkevan käsi kädessä masennuksen, verenpainetaudin ja angina pectoriksen kanssa.
– Jos kaamosoireita on runsaasti, henkilöllä on paljon muitakin oireita. Tutkimus on myös antanut viitteitä siitä, että kaamosoireet pahenevat ikääntyessä.
Partosen tutkimusryhmä selvittää nyt, onko tietyissä geeneissä kirjoitusvirheitä, jotka altistavat kaamosmasennukselle ja lievemmälle kaamosoireilulle.
– Tutkimme parhaillaan myös sitä, miten kaamosoireet liittyvät uneen ja tiettyyn kronotyyppiin, eli siihen, onko henkilö aamu- vai iltavirkku.
Partosen mielestä olisi hyvä, jos työelämässä otettaisiin huomioon ihmisen sisäinen kello. Sopeutuminen työvuorojen vaatimiin muutoksiin vaikeutuu vanhemmiten.
– Iltaihmiselle sopivat paremmin iltavuorot ja aamuihmiselle aamuvuorot. Työntekijän pitäisi saada tehdä samaa vuoroa etenkin silloin, jos työvuoron kierto on epälooginen sisäisen kellon kannalta.
Partonen katsoo, että tulevaisuudessa olisi tärkeää saada tietoa nuorten kaamosoireilusta. Tähänastiset tutkimukset ovat selvittäneet yli 25-vuotiaiden tai yli 30-vuotiaiden kaamosoireita.
Kirjoittanut:
Ulla Toikkanen
toimittaja
Kuva:
Antero Aaltonen/THL
