Koronapandemian säikähdyksestä tointuneet kansalaiset ryntäävät nyt sankoin joukoin ulkomaanlomille. Kukapa enää muistaisi lentohäpeää tai huolta resistenteistä bakteereista.
Valitettavasti matkailijat yhä edelleen – useimmiten tietämättään – kantavat maahamme antibiooteille resistenttejä bakteereja. Matkailun resistenssikuormaa kuvaa se, että pandemian tuomien rajoitusten aikana ESBL-enterobakteerilöydösten osuus kliinisissä näytteissä väheni (11 Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Tartuntatautirekisteri. https://www.thl.fi/ttr/gen/rpt/tilastot.html) ainakin tilapäisesti.
Ennen pandemiaa vuosittain 350 000 suomalaista suuntasi lämpimiin maihin. ESBL-enterobakteeritartuntoja on saatu – ja saadaan – etenkin Etelä- ja Kaakkois-Aasian, Afrikan ja Etelä-Amerikan matkoilla, tavallisimmin epäpuhtaasta ruoasta tai juomasta. Intiassa lomailleista jopa 80 % tuo mukanaan moniresistenttejä bakteereja (22 Kantele A, Lääveri T, Mero S ym. Antimicrobials increase travelers' risk of colonization by extended-spectrum betalactamase-producing Enterobacteriaceae. Clin Infect Dis 2015;60:837–46.).
Matkailijat tuovat edelleen, useimmiten tietämättään, maahamme antibiooteille resistenttejä bakteereja.
Tartuntariski kasvaa, jos sairastuu matkaripuliin tai käyttää antibiootteja. Sairaalahoito ulkomailla lisää merkittävästi todennäköisyyttä saada moniresistenttejä bakteereja.
Suomen sairaaloissa seulotaan edeltävän vuoden kuluessa ulkomailla sairaalahoidossa olleilta MRSA-, ESBL- ja CPE-bakteereja, moniresistenttejä Acinetobacter- ja Pseudomonas aeruginosa -bakteereja sekä suorissa siirroissa VRE (33 Kolho E, Lyytikäinen O, Jalava J. Ohje moniresistenttien mikrobien tartunnantorjunnasta. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 2020. https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-343-463-9). Seulottaviin kuuluu nykyisin myös lääkeresistentti hiivasieni Candida auris. Maailmalla viime vuosina yleistyneet karbapeneemeille vastustuskykyiset enterobakteerit ovat meillä toistaiseksi varsin harvinaisia. Yleisimmin niitä löytyy sairaaloissa hoidetuilta, nyttemmin joskus tavallisilta matkailijoiltakin.
Matkakohteen valinnassa monikaan tuskin pohtii antibioottiresistenssitilannetta. Lääkäri voi valottaa riskejä, erityisesti jos potilaan perussairaudet vaikeutuessaan saattaisivat vaatia sairaalahoitoa matkalla tai jos potilas jonottaa elektiiviseen leikkaukseen kotimaassa. Toki potilasta kannattaa rohkaista tilanteen vaatiessa hakeutumaan sairaalaan ulkomaillakin. Kattava matkavakuutus nopeuttaa paluuta kotimaahan jatkohoitoon.
Matkalla tulee välttää turhia antibiootteja, eikä nykyään enää suositeta edes ripulitaudin varalta mukaan otettavaa kuuria, sillä siihen turvaudutaan usein liian kevyin perustein (44 Vilkman K, Lääveri T, Pakkanen SH, Kantele A. Stand-by antibiotics encourage unwarranted use of antibiotics for travelers' diarrhea: A prospective study. Travel Med Infect Dis 2019;27:64–71.). Tavalliseen matkaripuliin ei tarvita antibioottia; rajuoireisessa taudissa hakeudutaan lääkäriin.
Moniresistentit bakteerit eivät yleensä aiheuta tavalliselle matkailijalle oireita. Vuosittain Suomeen palaa yli satatuhatta ESBL-enterobakteerin kantajaa, joista vain alle prosentille eli noin tuhannelle bakteeri aiheuttaa oireisen infektion, useimmiten matkaripulin tai virtsarakkotulehduksen (55 Kantele A, Lääveri T, Mero S ym. Despite predominance of uropathogenic/extraintestinal pathotypes among travel-acquired extended-spectrum β-Lactamase-producing Escherichia coli, the most commonly associated clinical manifestation is travelers' diarrhea. Clin Infect Dis 2020;70:210–8.). Sairaalasiirtoina Husiin tulleista moniresistenttejä bakteereita kantavista potilaista sen sijaan peräti 11 % saa oireisen infektion (66 Kajova M, Khawaja T, Kangas J, Mäkinen H, Kantele A. Import of multidrug-resistant bacteria from abroad through interhospital transfers, Finland, 2010-2019. Euro Surveill 2021;26(39):2001360.). Näiden infektioiden hoitokustannukset ovat suuremmat kuin antibiooteille herkkien bakteerien aiheuttamien (77 de Kraker ME, Davey PG, Grundmann H, BURDEN study group. Mortality and hospital stay associated with resistant Staphylococcus aureus and Escherichia coli bacteremia: estimating the burden of antibiotic resistance in Europe. PLoSMed 2011;8(10):e1001104.).
Resistentit suolistobakteerit häviävät yleensä alle kolmessa kuukaudessa (88 Ruppé E, Armand-Lefèvre L, Estellat C ym. High rate of acquisition but short duration of carriage of multidrug-resistant enterobacteriaceae after travel to the tropics. Clin Infect Dis 2015;61:593–600.), mutta oireeton kantajuuskaan ei ole ongelmaton, sillä bakteerit voivat jakaa resistenssigeenejä toisilleen.
Vaikka Suomessa resistenssiä on vähän, jo nyt sairaaloissa tulee aika ajoin eteen tilanteita, joissa antibioottihoidon vaihtoehdot käyvät vähiin. Matkailu lisää resistenssikuormaa, mutta kotimaassakin tulee muistaa järkevä antibioottien käyttö. Vaalikaamme edelleen kullanarvoista suolimikrobistoamme.
Mikael Kajova
LL, väitöskirjatutkija, sisätautien ja infektiosairauksien erikoislääkäri
Hus ja Helsingin yliopisto
Anu Kantele
infektiosairauksien professori, sisätautien ja infektiosairauksien erikoislääkäri
Hus ja Helsingin yliopisto
Kirjoitus on julkaistu aiemmin Lääkärilehden verkkosivuilla.
