Liikuntaharjoittelu näyttää vähentävän masennusoireita jonkin verran, mutta lisätutkimuksia tarvitaan, totesi LKT Katriina Kukkonen-Harjula UKK-instituutista Itä-Suomen lääketiedepäivillä.
– Liikuntaa on tutkittu osana masennuksen hoitoa pitkään. Aiheesta on ilmestynyt useita systemoituja katsauksia ja meta-analyysejä. Liikuntaohjelmat ovat olleet lyhytkestoisia, yleensä enintään 4 kuukautta. Useimmiten on käytetty jotakin kestävyysliikuntamuotoa, kuten kävelyä. Liikunta on tapahtunut usein ryhmässä, ja sosiaalisilla kontakteilla voi olla edullinen vaikutus mielialaan, Kukkonen-Harjula mainitsi.
Masennuksen oireet, kuten huonontunut yleinen motivaatio, väsymys ja heikentynyt itsearvostus, vähentävät liikkumista. Siksi on varsin haasteellista aktivoida masentunutta ihmistä liikkumaan enemmän. Yksilöllistä suunnittelua ja seurantaa tarvitaankin liikuntaneuvontaan.
Tavoitteena elämäntapojen pysyvä muutos
Kukkonen-Harjula sanoi, että harjoittelututkimuksien perusteella ei voida määritellä optimaalista liikuntaohjelmaa. Masennuspotilaiden liikuntaneuvonnassa voidaan käyttää väestön yleisiä liikuntasuosituksia.
– Niiden mukaan 18–65-vuotiaille suositellaan kestävyystyyppistä, kohtuullisen kuormittavaa liikuntaa, esimerkiksi reipasta kävelyä, vähintään 2,5 tuntia viikossa ja lihaskuntoharjoittelua vähintään kahdesti viikossa. Kestävyysliikunta voi olla vaihtoehtoisesti kuormittavampaa liikuntaa, kuten hölkkää, hieman yli tunti viikossa. Nämä ohjeet perustuvat Yhdysvaltojen terveysministeriön suosituksiin, ja ne ovat myös liikunnan Käypä hoito -suosituksen perustana.
Erityisen tärkeää on, että henkilö valitsee itselleen mahdollisimman mieluisan liikuntalajin, jotta lisääntynyt liikunta johtaisi elämäntapojen pysyviin muutoksiin.
Ulla Toikkanen
toimittaja
Kuva: Panthermedia
Julkaistu Lääkärilehden verkkosivuilla.
