Hyvä lääkehoitomyöntyvyys akuuttivaiheessa ennusti ylläpitohoidon toteutumista. Työelämässä oleminen ennusti lääkehoidon suhteen myönteistä asennetta, ja isompi sosiaalinen verkosto hyvää hoitomyöntyvyyttä. Näin toteaa LL Irina Holma väitöskirjassaan.
Vain hieman yli puolet toistuvaa masennusta sairastavista potilaista sai ylläpitolääkehoitoa, ja heilläkin hoitojakso kesti vähemmän kuin viidesosan suositellusta ajasta.
Kielteiset asenteet ja huono hoitomyöntyvyys olivat tavallisia henkilöillä, joilla oli epäsosiaalinen, epävakaa tai huomionhakuinen persoonallisuus tai narsistinen persoonallisuushäiriö. Sen sijaan ahdistuneisuuteen ja pelokkuuteen liittyvistä persoonallisuushäiriöistä kärsivät ja yksin asuvat potilaat suhtautuivat yleensä myönteisesti psykososiaaliseen hoitoon.
Viidesosalle tutkimukseen osallistuneista masennuspotilaista myönnettiin työkyvyttömyyseläke viiden vuoden seurannan aikana. Eläkkeelle siirtymistä ennustivat muun muassa korkeampi ikä, masennuksen pitkä kesto, samanaikaiset fyysiset sairaudet ja ammattikoulutuksen puute.
Kolmannes masennuspotilaista tupakoi säännöllisesti koko seurannan ajan. Tupakoivilla potilailla esiintyi tupakoimattomia enemmän alkoholihäiriötä sekä persoonallisuushäiriöitä ja neuroottisuutta.
Holma tutki väitöstyössään toistuvan vakavan masennuksen hoidon toteutumista sekä masennuspotilaiden asenteita ja hoitomyöntyvyyttä lääkehoitoon ja psykososiaaliseen hoitoon. Hän selvitti myös masennuspotilaille myönnetyn työkyvyttömyyseläkkeen ennustetekijöitä sekä tupakoinnin ja vakavan masennuksen yhteyttä ja rinnakkaisuutta alkoholihäiriön kanssa.
Tutkimusaineistona oli Vantaan depressiotutkimukseen osallistuneita psykiatrisia avo- ja sairaalahoidon potilaita. Osallistujia oli 269.
LL Irina Holman väitöskirja Long-term follow-up study focusing on MDD patients’ maintenance treatment, adherence, disability and smoking tarkastetaan 22.3.2013 Helsingin yliopistossa.
Kuva: Panthermedia
