Työterveyslaitoksen mukaan lisääntynyt tietotyö on tehnyt työstä ja työympäristöstä psyykkisesti ja kognitiivisesti haastavia. Masennustilan oireet ja vaikutukset toimintakykyyn haittaavat aikaisempaa enemmän työssä selviytymistä.
Muuttuvaan tilanteeseen Työterveyslaitos tarjoaa päivitetyn Depressiosuosituksen, jossa korostetaan työhön paluun tukemisen ja masennuksen varhaisen tunnistaminen tärkeyttä.
Työterveyslaitoksen ylilääkäri Teija Kivekäs sanoo, että suositus on tarkoitettu toiminnan tueksi kaikille työterveyshuollon ammattihenkilöille ja asiantuntijoille, jotka osallistuvat depressiopotilaiden hoitoon ja kuntoutukseen.
Hän korostaa, että työterveyshuollossa masennustilan hoitoon kuuluvat kokonaisvaltainen alkuselvitys, säännöllinen seuranta, tilanteeseen soveltuva psykososiaalinen tai psykoterapeuttinen tuki sekä tarpeenmukainen lääkehoito. Neuvonta ja ohjaus kuuluvat jokaisen depressiopotilaan hoidon aloitukseen ja osaksi psykososiaalista hoitoa. Hyvää hoitoa tukee mahdollisuus psykiatrin konsultaatioon.
– Hoidon tavoitteena on täysi oireettomuus masennustilan uusiutumisen ja työkyvyttömyyden ehkäisemiseksi, sanoo Kivekäs.
Masennus ajaa vuosittain tuhansia työkyvyttömyyseläkkeelle
Vuonna 2013 masennuksen perusteella alkoi Kelan tilastojen mukaan noin 24 000 sairauspäivärahakautta ja osasairauspäivärahakausia noin 2 200. Työeläkejärjestelmästä vuonna 2013 uudelle masennusperusteiselle työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyi 3 220 henkilöä.
Kaikkiaan vuoden 2013 lopussa masennuksen vuoksi työkyvyttömyyseläkettä sai Eläketurvakeskuksen tilastojen mukaan työeläkejärjestelmästä noin 31 500 henkilöä. Vuonna 2013 masennustiloihin perustuvien sairauspäivärahojen kustannukset Suomessa olivat Kelan tietojen mukaan 108 miljoonaa euroa ja työeläkejärjestelmän työkyvyttömyyseläkemeno Eläketurvakeskuksen tietojen mukaan 424 miljoonaa euroa.
Masennuksen yleiset vaaratekijät
Masennustilan kehittymisen vaaraa voidaan vähentää vaikuttamalla sekä työhön liittyviin vaaratekijöihin (työstressiin) että muihin depressioin vaaratekijöihin.
Esimerkiksi somaattisten pitkäaikaissairauksien hyvä hoito, tupakoinnista luopumisen tukeminen, alkoholin riskikäyttäjien lyhytneuvonta, tuki- ja liikuntaelinvaivoista kärsivän työntekijän ergonomiaan vaikuttaminen tai kivun hoito, voivat osaltaan olla depression ehkäisytyötä.
Alla listattuna depressioon liittyviä yleisiä ja työhön liittyviä vaaratekijöitä.
Depression yleisiä vaaratekijöitä
• varhainen kaltoinkohtelu
• kuormittavat elämänmuutokset ja menetykset
• pitkäaikainen stressi
• traumaattiset kriisit
• ihmissuhderistiriidat, ihmissuhteiden puute
• köyhyys, työttömyys, vähäinen koulutus
• alkoholin riskikäyttö
• tupakointi
• somaattiset pitkäaikaissairaudet
• ravitsemukselliset puutokset, hormonaaliset muutokset
• perimä, muut psykiatriset sairaudet, aiempi depressio
• puutteellinen itsetunto ja tunteiden säätelykyky
Työhön liittyvät vaaratekijät
• työn suuret vaatimukset
• vähäiset vaikutusmahdollisuudet
• vähäinen työssä saatu sosiaalinen tuki
• huono työilmapiiri
• pitkät työpäivät
• pitkään jatkunut kokemus työpaikkakiusaamisesta
• kokemus epäoikeudenmukaisesta kohtelusta
• vähäinen sosiaalinen pääoma
Lähde:
Työterveyslaitos
Työterveyslaitos: Hyvinvointia työssä
Terveysportti: Työterveys ja kuntoutus
Kirjoittanut:
Johanna Nykopp
toimittaja
Kuva:
Panthermedia
