Malaria vähenee, mutta sen vaarallisuus ei

Puolet maapallon väestöstä asuu malaria-alueilla. Tällä vuosituhannella Maailman terveysjärjestön WHO:n johtama Roll Back Malaria -ohjelma on onnistunut puolittamaan malarian aiheuttaman kuolleisuuden ja vähentämään tautiin sairastuneiden määrää kolmanneksella. Piakkoin saadaan Afrikassa käyttöön ensimmäinen lasten malariaa ehkäisevä rokote. Tautiin sairastuu kuitenkin yhä vuosittain noin 200 miljoonaa ja menehtyy yli puoli miljoonaa henkilöä, joista suurin osa on alle viisivuotiaita lapsia trooppisessa Afrikassa (1).

Ihmiselle malarian aiheuttaa viidestä Plasmodium-alkueläinlajista yleisimmin P. falciparum, ja hoitamattomana sen aiheuttama infektio ­johtaa kuolemaan noin 20 %:ssa tapauksista. Komplikaatioiden riski kasvaa, jos diagnoosi ja hoito viivästyvät.

Lisääntyvä lääkeresistenssi vaikeuttaa mala­rian ehkäisyä ja hoitoa. Lääkkeistä tehokkaimpia ovat artemisiinijohdokset ja niitä sisältävät yhdistelmävalmisteet (3). Resistenssiä artemisiinia kohtaan on jo raportoitu Kaakkois-Aasiasta alueilta, joilta lääkeresistenssi on aikaisemminkin lähtenyt leviämään (1).

Euroopassa todetaan matkailijoiden ja maahanmuuttajien malariatapauksia yli 10 000 vuodessa ja tautiin kuolee 0,4–4 % sairastuneista (2). Suomessa malaria diagnosoidaan vuosittain 20–40 potilaalla, joista 80 % on saanut tartunnan Afrikassa; yksikään falciparum-malariaan sairastuneista ei ole käyttänyt estolääkitystä ­asianmukaisesti (4). Kolmasosa potilaista on maahanmuuttajia, jotka ovat kyläilleet entisellä kotiseudullaan malaria-alueella (4). Suuren tartuntariskin alueella pysyvästi asuville kehittyy toistuvien infektioiden vuoksi osittainen immuniteetti, joka voi lieventää taudinkuvaa. Ilman toistuvia altistuksia suoja kuitenkin vähitellen häviää, ja siksi Suomessa asuvat maahanmuuttajat tarvitsevat estolääkityksen siinä kuin muutkin matkailijat.

P. falciparum -infektion ehkäisyyn käytetään atovakoni-proguaniilia, meflokiinia tai doksisykliiniä. Ne on todettu yhtä tehokkaiksi (yli 90 %) kaikkialla muualla paitsi eräillä Kaakkois-Aasian alueilla, joilla meflokiini ei tehoa. Näistä estolääkkeistä valitaan kullekin matkailijalle ­sopivin vaihtoehto. Klorokiinista on luovuttu, koska se tehoaa P. falciparumiin nykyisin vain Väli-Amerikassa ja Karibialla; valmiste ei ole enää rekisteröity Suomessa.

Eri maiden suositukset keskisuuren ja vähäisen malariariskin alueille matkaaville eroavat toisistaan sen mukaan, kuinka painotetaan tartuntariskiä ja estolääkityksen haittoja. Suuren malariariskin alueille eli trooppiseen Afrikkaan ja Oseaniaan asiantuntijat kuitenkin suosittavat estolääkitystä yksimielisesti (5).

Suomalaiset suositukset ja maakohtaiset ohjeet ovat kaik­kien luettavissa Matkailijan terveysoppaasta. Hyttysen pistoilta suojautuminen hämärän ja pimeän aikana on aina tärkeä osa malarian ehkäisyä.

Afrikkalaiset maahanmuuttajat ovat ilmeinen riskiryhmä. Terveydenhuollon työntekijöiden tulee tarjota kyläilymatkaa suunnitteleville maahanmuuttajille malarian estolääkitystä tai ohjata heidät matkailuneuvontaan. Maahanmuuttajilla tavataan joskus oireetonta parasitemiaa, joka voi ilmetä raskauden aikana anemiana (6). Malariaa on muistettava epäillä, jos kuumeileva potilas on oleskellut malaria-alueella, etenkin trooppisessa Afrikassa. Diagnostiikka- ja hoito-ohjeet voi tarkastaa Akuuttihoito-oppaasta (7,8). Malaria on yhä hengenvaarallinen infektio, ja se tulee hoitaa päivystystapauksena.

Heli Siikamäki
LT, infektiosairauksien ja sisätautien erikoislääkäri
HYKS Tulehduskeskus, Infektiosairauksien klinikka

Anu Kantele
dosentti, infektiosairauksien ja sisätautien erikoislääkäri
Helsingin yliopisto ja HYKS Tulehduskeskus, Infektiosairauksien klinikka
vieraileva professori
Karolinska Institutet, Tukholma

Kirjallisuutta

1. World Health Organization. World Malaria Report 2014. http://www.who.int/malaria/publications/world_malaria_report_2014/en/.
2. Siikamäki H. Health Problems of Finnish travellers: Focus on infections. Academic dissertation. Helsinki University. http://ethesis.helsinki.fi.
3. Askling HH, Bruneel F, Burchard G ym. Management of imported malaria in Europe. Malar J 2012;11:328.
4. Siikamäki H, Kivelä P, Lyytikäinen O, Kantele A. Imported malaria in Finland 2003-2011: prospective nationwide data with rechecked background information. Malar J 2013;12:93. doi: 10.1186/1475-2875-12-93.
5. Chen LH, Wilson ME, Schlagenhauf P. Controversies and ­misconceptions in malaria chemoprophylaxis for travelers. 
JAMA 2007;297:2251–63.
6. Kantele A, Siikamäki H, Hannila-Handelberg T ym. Plasmodium falciparum - Malaria in Pregnant African Immigrants Often Goes Unrecognized. J Travel Med 2012;19:380–2.
7. Siikamäki H, Jokiranta S. Malarian diagnostiikka. Kirjassa: Harjola V, Päivä H, Valli J, Vaula E, toim. Akuuttihoito-opas, 18. uudistettu painos. Helsinki: Kustannus Oy Duodecim 2015;310–2.
8. Siikamäki H. Malarian hoito. Kirjassa: Harjola V, Päivä H, Valli J, Vaula E, toim. Akuuttihoito-opas, 18. uudistettu painos. Helsinki: Kustannus Oy Duodecim 2015;312–7.

Tieteellinen pääkirjoitus Lääkärilehdestä 44/15.

Kuva: Panthermedia