Maksakirroosi yleistyy Suomessa, ja kuolleisuus siihen on Euroopan suurimpia, kirjoittavat Fredrik Åberg ja Perttu Arkkila Lääkärilehden katsauksessa.
Maksakirroosia ei tunnisteta ajoissa, koska se kehittyy usein vaivihkaa vähäisin oirein ja löydöksin. Esimerkiksi maksa-arvot, kuten ALAT-pitoisuus, voivat pitkään olla normaalit tai vain lievästi poikkeavat.
Useat eri tekijät voivat aiheuttaa maksassa pitkäaikaisen vaurion ja sidekudoksen lisääntymisen eli fibroosin. Tavallisimpia syyllisiä ovat alkoholi, ylipaino ja metabolinen oireyhtymä sekä virukset, erityisesti C-hepatiitti. Taudin edetessä maksasolut tuhoutuvat, mikä johtaa maksan arpeutumiseen, synteesi- ja eritystoiminnan heikentymiseen ja koon pienentymiseen. Kirroottisen maksan verisuonivastuksesta seuraa porttilaskimopaineen nousu.
Komplikaatioita ovat mm. askites, vuoto laskimolaajentumista, hepaattinen enkefalopatia ja hepatorenaalinen oireyhtymä. Myös valtaosa maksasyövistä kehittyy kirroottiseen maksaan, mutta harvempi kuin joka kolmas syöpään sairastunut tietää sairastavansa kirroosia.
Kirroosin konservatiivinen hoito on kuitenkin kehittynyt huomattavasti. Elinaikaennuste on keskimäärin 15–20 vuotta, jos komplikaatioita ei ole vielä tullut. Moni niistä on mahdollista myös estää, joten riskiryhmät ja taudin varhaiset merkit tulisi tunnistaa riittävän ajoissa, jo perusterveydenhuollossa.
Tauti voi olla esimerkiksi kutinan, hengenahdistuksen, laihtumisen, osteoporoosin, diabeteksen, lihasvoiman vähenemisen ja sytopenioiden taustalla. Sitä pitäisikin osata epäillä useilla erikoisaloilla. Herkimmät kliiniset vihjeet kirroosista ovat hämähäkkiluomet, palmaarieryteema ja suurentunut maksa. Merkityksellisiä löydöksiä ovat trombosytopenia ja suurentunut AFOS-arvo.
Lähde: Åberg F, Arkkila P. Maksakirroosi – tunnista yleistyvä kansantautimme varhain. Suom Lääkäril 2017;72:2002–7.
Tiina Huttu
Kuva: Fotolia
Lue artikkeli kokonaisuudessaan alla olevasta linkistä.
