Maksa on elimistön suurin sisäelin ja sillä on lukuisia tehtäviä.
Maksa osallistuu useiden elinten, kuten aivojen, munuaisten ja lihasten toimintaan. Maksa hajoittaa elimistön tuottamia myrkkyjä, alkoholia, lääkkeitä ja muita vahingollisia aineita.
Maksan merkitys aineenvaihdunnalle on myös olennainen.
Maksa tuottaa suuren osan ihmisen valkuaisaineista ja rasvoista. Se tuottaa proteiineja ja aineita, jotka edistävät esimerkiksi vammoista paranemista.
Kaiken lisäksi maksalla on tärkeä osuus veren sokeripitoisuuden ja kolesterolitasapainon säätelyssä.
Maksa osallistuu elimistössä vähän kaikkeen ja siksi ilman sitä ei voi elää.
Missä maksa sijaitsee?
Maksa sijaitsee vatsaontelon yläosassa pallean alla, kylkiluiden suojassa.
Maksa painaa yleensä noin 1-1,5 kiloa.
Rasvamaksa, mikä se on?
Olet varmasti kuullut käsitteen rasvamaksa, mutta tiedätkö, mistä on oikeastaan kyse?
Rasvamaksassa kertyy liikaa rasvaa maksasolujen sisään. Jos maksassa on rasvaa yli 5 %, voidaan puhua rasvamaksataudista. Rasvamaksassa maksa myös yleensä suurentuu.
Rasvamaksassa veren maksakokeiden arvot (etenkin ALAT) ovat 2–3 kertaa normaalia korkeammat.
Aiemmin rasvamaksaa tavattiin runsaasti alkoholia käyttävillä. Nykyisen lihavuusepidemian seurauksena sitä löytyy yhä useammalta, jopa lapsilta ja nuorilta aikuisilta.
Rasvamaksaa voi hoitaa laihduttamalla tai vähentämällä alkoholin käyttöä. Rasvamaksaa ei voi hoitaa lääkkeillä.
Rasvamaksan lisäksi yleisimpiä maksasairauksia ovat autoimmuunimaksasairaudet, krooniset virusmaksatulehdukset ja alkoholimaksasairaus.
Maksa-arvot koholla?
Maksa-arvot voidaan selvittää laboratoriokokeilla.Yleisimmät maksakokeet ovat:
- ALAT (alaniiniaminotransferaasi)
- AFOS (alkalinen fosfataasi)
- GT (glutamyylitransferaasi)
- bilirubiini
ASAT- ja ALAT-arvolla mitataan maksasolujen vointia ja jos ne ovat runsaasti koholla, maksan toiminta on selkeästi koetuksella.
Useimmiten ASAT ja ALAT -arvojen nousu johtuu alkoholinkäytöstä, ylipainosta tai joidenkin lääkkeiden käytöstä. Maksaa rasittavien lääkeaineiden kohdalla suositellaankin yleensä säännöllistä maksa-arvojen seurantaa.
AFOS ja GT ja bilirubiini liittyvät enemmänkin sapen toimintaan.
