LL Laura Merras-Salmion tuoreen väitöstutkimuksen mukaan pikkulasten vatsaoireet johtuvat luultua harvemmin lehmänmaitoallergiasta. Vatsaoireet kuitenkin usein diagnosoidaan lehmänmaitoallergiaksi ja maito kielletään. Tämä puolestaan voi herkistää maitoproteiiniallergialle.
Tutkimuksessa kaikkien kaksoissokko-altistukseen osallistuneiden potilaiden (yhteensä 57 lasta) vatsaoireiden aiheuttajiksi oli epäilty lehmänmaitoa. Silti lehmänmaidon altistusjakso sai aikaan oireita vain noin kolmanneksella potilaista.
Lähes yhtä monta potilasta (31%) sai vanhempien arvion mukaan merkittäviä oireita lume-altistuksen aikana. Lumeoireista tavallisimmat olivat itkuisuus ja pulauttelu.
Vatsaoireisista vain noin neljäsosalla oli lehmänmaitoallergia. Yleisimpänä oireena oli tällöin löysävatsaisuus.
Poikkeava vuorovaikutus äidin kanssa
Tutkimus havaitsi myös yhteyden vatsaoireisen, todentamattoman lehmänmaitoallergiaepäilyn ja heikentyneen vuorovaikutuksen välillä.
– Lehmänmaitoallergikoiksi epäilyillä pikkulapsilla, joilla ei todettu lainkaan oireita, tai joilla oli vain lumeoireita, havaittiin hiukan poikkeava vuorovaikutusprofiili äidin kanssa. Äidit tulkitsivat lastensa viestejä ja puuttuivat lastensa toimintaan merkittävästi muita enemmän. Lisäksi näissä äiti-lapsi-pareissa lasten kyky vastata vuorovaikutukseen ja halu hakeutua vuorovaikutukseen olivat selvästi alemmat.
Mellas-Salmio huomauttaa, että epäselvät kipuitkut aiheuttavat pikkulasten perheille merkittävää huolta. Siksi hänen mielestään on tärkeää tukea vatsaoireisten vauvojen vanhempia positiivisen vuorovaikutuksen vahvistamiseksi.
– Imetystä ei pidä koskaan lopettaa ilman, että on kaksoissokkovarmistettu allergia. Jos epäillyn allergiaoireet ovat pääasiassa itkuisuutta ja muut oireet ovat lievempiä, täytyy käydä lääkärissä varmistumassa, että lapsen terveydentila on hyvä. Jos korvikemaitoa saavan lapsen oireena on ripuli, hyvin hankala pulauttelu ja painonlasku, kannattaa kokeilla korvikemaidon vaihtoa yhdessä lääkärin kanssa, Mellas-Salmio pohtii.
Hänen mukaansa lehmänmaidon poistaminen ruokavaliosta kokonaan imeväisiässä voi herkistää lapsen maitoproteiiniallergialle. Siksi maitoallergian diagnoosin tulee olla kunnolla tehty.
– Jos oireet eivät ole välittömiä ja vakavia, kannattaa maidonsietoa kokeilla kotioloissa muutaman kuukauden välein allergian toteamisen jälkeen.
Tutkimuksessa tarkasteltiin lehmänmaitoallergian alatyyppiä, jossa oireet ovat vain vatsaperäisiä, ja joka on siksi vaikeasti todennettavissa. Vatsaoireinen alatyyppi voidaan todentaa vain maitoaltistusta käyttäen, koska vatsaoireisilla lehmänmaitoallergikoilla ei ole yleensä IgE-vasta-aineita lehmänmaidolle, ja ihopistokokeista ei ole hyötyä.
Aiheesta lisää: Lapsen vatsavaivat ovat harvoin allergiaa
Lähde: Clinical characteristics of cow`s milk allergy with gastrointestinal symptoms
Kirjoittanut:
Johanna Nykopp
toimittaja
Kuva:
Panthermedia
