Sydämentahdistinta pidettiin pitkään magneettikuvauksen vasta-aiheena. Vähitellen on kertynyt runsaasti kokemusta ja tutkimustietoa, jonka valossa magneettikuvaukset näyttävät turvallisilta valtaosalle tahdistinpotilaista.
Amerikkalaisessa MagnaSafe-rekisterissä kerättiin prospektiivisesti kattavat tiedot yhteensä 1 000 tahdistinpotilaalle ja 500 rytmihäiriötahdistinpotilaalle vuosina 2009–14 tehdyistä magneettikuvauksista. Kaikki tutkimukset tehtiin 1,5 teslan kuvauslaitteilla. Tahdistimet eivät olleet nykyaikaisia, virallisesti magneettikuvaukseen soveltuvia malleja. Kuvauksen kohteet vaihtelivat, mutta tutkimuksia ei tehty rintakehän alueelle.
Magneettikuvaus aiheutti vain yhdelle potilaalle tahdistimen toimintahäiriön, joka johti tahdistingeneraattorin vaihtoon. Hänen tahdistintaan ei kuitenkaan ollut säädetty asianmukaisesti ennen kuvausta. Pienellä osalla potilaista ilmeni lisäksi vähäisiä kliinisesti merkityksettömiä muutoksia tahdistimen toiminta-arvoissa.
Tämä laaja selvitys vahvistaa sen, että tahdistin ei yleensä ole este tarpeellisille magneettikuvauksille. Yhä suurempi osa nykyaikaisista tahdistinjärjestelmistä on virallisesti magneettiyhteensopivia, mutta niidenkin arviointiin ja säätämiseen ennen tutkimusta ja tutkimuksen jälkeen tarvitaan kardiologia. Osa uusista tahdistimista ohjelmoituu automaattisesti magneettikuvauksen ajaksi ”magneettitilaan”, mikä vähentää jatkossa kardiologien työmäärää. Tahdistingeneraattorin seutuun kohdistuva sädehoito on ongelmallisempi tilanne, jossa tarvitaan kardiologin arviota ja työpanosta yhä useammin.
Lähde: Russo RJ, Costa HS, Silva PD ym. Assessing the risks associated with MRI in patients with a pacemaker or defibrillator. N Engl J Med 2017;376:755–64.
Kirjoittaja
Juhani Airaksinen
professori
Julkaistu Lääkärilehdessä 18/2017.
