Lomasaarena tunnetulta Madeiralta on löydetty denguekuumetta. Hyksin infektioklinikan dosentti, lääkärikeskus Aavan matkailijaklinikan ylilääkäri Anu Kantele pitää Madeiran tapauksia harvinaisina ja kehottaa suomalaismatkailijoita ottamaan tartuntavaaran huomioon.
Madeiralle tehdään valmismatkoja Suomesta ympäri vuoden.
Viime viikolla uutisissa kerrottiin, että denguekuumetta oli tavattu portugalilaissaarelta kotoperäisenä kahdelta ihmiseltä. Laboratoriokokeissa sairastuneiden määräksi on varmistunut 24, mutta epäiltyjä tautitapauksia on yli 30.
– Madeiran epidemia on Euroopan mittakaavassa poikkeuksellinen ja sairastuneiden määrä merkittävä. Matkailijoiden on syytä suojautua Madeiralla hyttysiltä. Terveydenhuollon henkilöstön kannattaa tiedostaa taudin mahdollisuus, Kantele kertoo.
Hyttyset levittäjinä
Dengueta levittää pääasiassa Aedes aegypti -hyttynen, joka levittää virusta pistämällä ensin dengueen sairastunutta ja sitten toista ihmistä.
– Hyttysen arvioidaan levinneen Madeiralle tavarakonttien mukana Brasiliasta ja Venezuelasta. Se tunnistettiin ensimmäisen kerran saarella vuonna 2005, joten tilannetta on osattu odottaa, Kantele kertoo.
Denguekuumetta levittää myös viileämpiin oloihin sopeutunut Aedes albopictus -hyttynen, joka on levinnyt Etelä-Euroopassa Välimeren rannoille. Denguekuume on vielä harvinainen Euroopassa, mutta tauti voi yleistyä tulevaisuudessa myös Etelä-Euroopassa, kun kuumetta levittävien hyttysten elinalue laajenee.
Madeiralla taudin leviämistä pyritään estämään muun muassa suihkuttamalla lentokoneita. Ihmisiä on kehotettu käyttämään vaaleita pitkähihaisia ja -lahkeisia vaatteita.
– Asukkaita on ohjeistettu hyttyskarkotteiden käyttöön ja neuvottu poistamaan avoimet vesiastiat, kuten kukkaruukkujen aluslautaset. Hyttynen on päivähyttynen, joka viihtyy sadevettä keränneissä esineissä, kuten autonrenkaissa ja muissa ihmisen tarjoamissa ympäristöissä, Kantele kertoo.
Tavallisimmin dengue leviää tropiikissa. Myös Euroopassa on ollut viime vuosina yksi vahvistettu tapaus Ranskassa ja kaksi Kroatiassa ihmisissä, jotka eivät olleet matkailleet denguealueella. Kroatiassa epäiltiin useiden sairastuneen. Tänä syksynä on raportoitu yksi kotoperäinen tautiepäily Kreikasta.
Diagnoosi syytä varmistaa
Kantele kehottaa lääkäreitä varmistamaan, etteivät Madeiralta palanneet, kuumeilevat potilaat ole sairastuneet denguekuumeeseen. Oireina on kovan kuumeen lisäksi tyypillisesti päänsärky ja ihottuma. Laboratoriokokeissa havaitaan usein matalat verihiutale- ja valkosoluarvot. Taudin voi sairastaa myös oireettomasti.
Dengue voidaan tunnistaa viisi–kuusi päivää oireiden alkamisesta vasta-ainekokeella. Nykyään käytössä on myös veren antigeenejä mittaava pikatesti.
Denguetapaukset ovat viisinkertaistuneet Suomessa kymmenessä vuodessa ja ne ovat jo ohittaneet määrässä malariatapaukset. Vuonna 2011 laboratoriot ilmoittivat 45 denguekuumelöydöstä. Tautiin ei ole saatavilla rokotetta tai estolääkitystä, vaan hyttysten pistoilta suojautuminen ja hyttysten torjunta ovat ainoita keinoja taudin leviämisen estämiseksi.
Maria van der Meer
toimittaja
Kuva: CDC
Julkaistu aiemmin www.laakarilehti.fi.
