Suomalaisessa tutkimuksessa havaittiin, että lapsilla, jotka asuivat ensimmäisen ikävuotensa lähellä maatalousalueita, oli keskimäärin pienempi riski sairastua tyypin 1 diabetekseen kuin kaupunkimaisessa ympäristössä asuneilla lapsilla. Tutkimuksesta tiedottaa Tampereen yliopisto.
Maatalousympäristö koostui pelloista, hedelmä- ja marjaviljelmistä sekä laidunmaista, kun taas kaupunkiympäristö koostui rakennetusta ympäristöstä.
Ilmiö voisi selittyä ympäristöstä kotiin kulkeutuvalla mikrobistolla. Maatalousympäristön mikrobisto on monipuolista, mikä saattaisi suojata lapsia tyypin 1 diabetekseen liittyvältä immunologiselta häiriöltä.
– Näyttää siltä, että varhaislapsuuden mikrobialtistus voi parantaa immuunijärjestelmän säätelyä ja estää sen haitallisia ylilyöntejä, jotka ovat muun muassa allergisten sairauksien ja tyypin 1 diabeteksen takana, sanoo professori Heikki Hyöty Tampereen yliopistosta tiedotteessa.
Tutkimus (Nurminen N ym. Diabetes Care 5.5.2021) on osa Business Finlandin rahoittamaa ADELE-projektia, johon osallistuvat Tampereen yliopisto, Luonnonvarakeskus ja Helsingin yliopisto.
– Ympäristön biologinen monimuotoisuus on nopeasti vähenemässä ja sen myötä myös ympäristön mikrobisto köyhtyy. Metsämaan ja maalaisympäristön mikrobisto on lähtökohtaisesti rikasta, mutta ihmistoiminta on johtanut monien, runsasmikrobisten luontotyyppien uhanalaistumiseen. Lisäksi kaupungistuminen on katkaissut yhteytemme ympäristön mikrobeihin, sanoo dosentti Aki Sinkkonen Luonnonvarakeskuksesta tiedotteessa.
Yhdessä Heikki Hyödyn kanssa he ovat etsineet keinoja tämän yhteyden palauttamiseen. Tampereen yliopistollisessa sairaalassa etsitään parhaillaan vapaaehtoisten allergiaperheiden vastasyntyneitä lapsia PREVALL-tutkimukseen, jossa vauvoille annetaan päivittäinen "metsäkylpy". Tutkimuksessa selvitetään, suojaako lapsen iholle ja vaatteisiin annettava sammal- ja metsämaapohjainen pulveri allergian kehittymiseltä.
Tiiamari Pennanen
Uutinen on julkaistu aiemmin Lääkärilehden verkkosivuilla.
