Viron hetken aikaa jopa maailman vaikeimpana käynyt koronatilanne on näkynyt Tallinnan sairaaloissa ylikuormituksena. Teho-osastoilla on kevättalven aikana ollut päiviä, jolloin vuodepaikat ovat olleet sataprosenttisesti täynnä.
– Tilanne on ollut erittäin hankala. Näin täyttä ei teho-osastolla saisi olla koskaan. Paikoista saisi olla täynnä enintään 80 prosenttia, jotta on varaa ottaa uusia potilaita, sanoo johtava lääkäri Kristo Erikson Pohjois-Viron Lääketieteellisen Keskuksen tehohoitokeskuksesta Tallinnasta.
Tartuntojen määrä Virossa lähti kasvamaan lokakuussa ja ryöpsähti vuoden alussa. Enimmillään 11. maaliskuuta uusia tartuntoja oli liki 2000 päivässä. Tartuttavuudesta kertova R-luku on tuolloin 1,35.
– Viime vuoden lopulla pärjättiin vielä yhdellä COVID-teholla, nyt on kaksi teho-osastoa aivan täynnä COVID-potilaita, Erikson kertoo.
Tehohoitokeskuksessa on kolme teho-osastoa, joista yksi on postoperatiivinen teho-osasto ja muut kaksi sellaisia, joissa on mahdollisuus eristää potilaat. Yhteensä vuodepaikkoja on 40. Koronaepidemian aikana koronapotilaita varten on 28 vuodepaikkaa ja muita potilaita varten 12 + 5 vuodepaikkaa.
Kiireelliset leikkaukset on tehty
Pitkään Suomessa työskennelleen Eriksonin mukaan Virossa on enemmän tehohoitopaikkoja 100 000 asukasta kohden kuin Suomessa, joten potilaiden valinta tehohoitoon on helpompaa. Koronatartuntojen suuren määrän vuoksi tehohoidon kriteerejä on jouduttu kiristämään.
Kiireelliset sydän- ja syöpäleikkaukset on pystytty tekemään. Elektiivistä toimintaa on jatkettu sen verran kuin on ollut mahdollista.
– Arvioimme joka päivä, kuinka paljon voimme tehdä raskaita leikkauksia tai tarjota muuta hoitoa, joka vaatii jälkeenpäin tehohoitoa. Elektiivisen toiminnan osuus oli maaliskuussa 60 prosenttia tavallista pienempi, Erikson sanoo.
– Tähän saakka olemme pärjänneet, mutta tiukkaa on ollut. Lääkärit ja hoitajat ovat väsyneitä. COVID-teholla tarvitaan tuplamäärä hoitajia normaaliin verrattuna. Hoitajia on vaikea saada, joten he ovat tehneet paljon ylitöitä.
Teho-osastojen henkilökunnan koronarokotustilanne on Tallinnassa hyvä: kaikki tehohoitokeskuksen lääkärit on rokotettu kahdella pistoksella ja hoitajista 80 prosenttia. Muusta sairaalahenkilökunnasta on rokotettu noin 70 prosenttia.
Tehopotilaiden keski-ikä laskenut
Valtaosa Viron koronatartunnoista on tällä hetkellä brittivarianttia. Erikson ei osaa arvioida, näkyykö se vakavasti sairastuneiden ikäjakaumassa.
– Tauti on levinnyt tammi-helmikuun jälkeen laajalti kaikissa ikäryhmissä, hän sanoo.
Vanhemmissa, rokotuksen saaneissa ikäryhmissä tartuntojen määrä on laskenut. Teho-osastolle tulee kaiken ikäisiä potilaita, mutta tehopotilaiden keski-ikä on laskenut kymmenellä vuodella vuodenvaihteesta ja on nyt noin 60.
Matka parempaan on pitkä
Tiukka sulku, jossa kaikki koulut on suljettu ja vain ruokakaupat avoinna, on saanut koronatartuntojen määrän laskemaan. Erikson arvioi, että teho-osastoilla tämä ei näy vielä toukokuussakaan.
– Olemme jatkuvasti huolissamme tilanteesta. Vaikka parempia merkkejä on ilmassa, on matka vielä pitkä. Koronapotilaiden hoitoajat ovat pitkiä ja hankalampia tapauksia tulee sairaalaan jatkuvasti.
Miten Virossa pääsi käymään näin?
– Meillä kaikilla virolaisilla on peiliin katsomisen paikka. Kansalaiset eivät ole noudattaneet suosituksia silloin, kun ne olivat vain suosituksia. Ihmiset ajattelivat, ettei virusta ole tai ettei se ole vaarallinen, eikä maskia tarvita.
Myös kulttuurierot ja kielivaikeudet ovat saattaneet vaikuttaa tilanteeseen. Alkuun korona levisi venäjänkielisen väestön keskuudessa erityisesti Lasnamäen lähiössä ja levisi sieltä muualle yhteiskuntaan.
Erikson toivoo, että seuraavaan pandemiaan varauduttaisiin, kun rakennetaan tulevaisuuden sairaaloita.
– Kun suunnitellaan uusia sairaaloita, pitää miettiä infektiopotilaiden hoitamista: miten potilaat voidaan eristää ja miten eristäminen onnistuu, jos heitä on paljon. Se on ollut nyt iso ongelma kaikkialla.
Tehohoitolääkäriksi Pohjois-Suomessa
Anestesiologian ja tehohoidon erikoislääkäri Kristo Erikson työskentelee johtavana lääkärinä Tallinnassa Pohjois-Viron Lääketieteellisen Keskuksen tehohoitokeskuksessa (Põhja Eesti Regionaalhaigla, Intensiivravikeskus).
Taustalla on pitkä työura Pohjois-Suomessa. Hän on erikoistunut Suomessa, suorittanut vuonna 2012 tehohoidon erityispätevyyden ja työskennellyt Oulun yliopistollisen sairaalan teho-osastolla.
Töihin kotimaahansa Viroon hän palasi vuonna 2018.
Anne Seppänen
Kuvat Andres Teiss
Juttu on julkaistu aiemmin Lääkärilehdessä 16/2021.
