Maahanmuuttajien raskaudenehkäisy

Mahdollisuus käyttää ehkäisyä kuuluu kaikkien naisten seksuaalioikeuksiin. Terveyspalvelujen on vastattava ehkäisytarpeeseen asiakkaalle soveltuvilla ja hyväksyttävillä keinoilla, kirjoittaa Minna Säävälä Lääkärilehdessä nyt julkaistavassa katsauksessa.

Suomen asukkaista 6 % eli 340 000 on syntyperältään ulkomaalaistaustaisia ja osuus kasvaa. Terveyspalveluissa haasteina ovat kielimuuri ja henkilökunnan rajallinen interkulttuurinen osaaminen.

Raskauden ehkäisyn käytännöt ja tarjolla olevat mahdollisuudet vaihtelevat eri puolilla maailmaa. Myös muutto toiseen maahan vaikuttaa parisuhteisiin, lapsitoiveisiin ja ehkäisyn käyttöön.

Maahanmuuttajat käyttävät ehkäisyä, erityisesti hormonaalista ehkäisyä, keskimäärin vähemmän kuin kantaväestö kehittyneissä maissa. Käyttöä vähentävät tiedon puute ja virheelliset käsitykset. Yksi yleisistä luuloista on, että hormonaalinen ehkäisy johtaa lapsettomuuteen tai epämuodostuneiden lasten syntymään.

Osalla maahanmuuttajanaisista perhe, puoliso ja sukupuolimallit voivat vaikeuttaa lisääntymisterveyden ja seksuaalioikeuksien toteutumista. Ehkäisypalveluissa tulee tukea naisen oikeutta päättää omasta kehostaan. Erityisesti on huomioitava alhaisen koulutustaustan omaavat naiset, kehittyvistä maista lähtöisin olevat muuttajat, naimattomat nuoret ja vastikään muuttaneet.

Terveydenhoitohenkilökunnan kannattaa tiedostaa uskonnon ja arvojen mahdollinen vaikutus ehkäisyvalintoihin, mutta välttää stereotypioita. Kunkin potilaan ajattelutapa, toiveet ja tarpeet selviävät vain keskustellen ja kysyen.

Lähde: Säävälä M. Maahanmuuttajien raskaudenehkäisy. Suom Lääkäril 2017;72:2375–79.

Kirjoittaja:
Tiina Huttu
toimittaja

Kuva: Fotolia

Artikkeli on julkaistu Lääkärilehdessä 42/2017.

Lataa tiedostoja