Borrelioosin ylivoimaisesti yleisin tautimuoto on iholla vaeltava punoitus, erythema migrans. Klassinen erythema migrans on rengasmainen, reunoiltaan punoittava ja keskeltä vaalennut.
– Erythema migrans voi kuitenkin punoittaa myös kauttaaltaan. Tämä muoto on jopa yleisempi kuin rengasmainen, huomauttavat Jarmo Oksi ja Leena Koulu katsausartikkelissaan.
Homogeenisesti tasavärinen erythema migrans voi laajetessaan muuttua rengasmaiseksi tai maalitaulumaiseksi. Muodoltaan se voi olla pyöreä, soikea, sukkulamainen, nauhamainen tai reunoiltaan polveileva, kirjoittajat kuvaavat.
Hematogeenisen eli veren kautta kulkeutuneen leviämisen kautta saattaa syntyä moniläiskäinen erythema migrans. Siinä ihomuutoksia syntyy yleensä 5–10, mutta enimmillään jopa lähes sata. Leesiot voivat sijaita hyvin lähellä toisiaan ja muodostaa laajentuessaan epämääräisen muotoisia punoituksia, tai ne voivat sijaita kehon eri osissa kaukana toisistaan.
Huomattavasti erythema migransia harvinaisempi borrelioosin varhaisvaiheen iholöydös on borrelian aiheuttama lymfosytooma. Lymfosytooma on hyvänlaatuinen pitkäkestoinen ihon imusolukertymä, joka ilmenee punertavina kyhmyinä.
Borrelioosissa voi myöhäisvaiheessa ilmaantua hitaasti etenevä surkastuttava ihotulehdus eli acrodermatitis chronica atrophicans (ACA). Se on yleensä ala- tai yläraajassa toispuoleisena raajan kärkiosasta, jalkaterästä tai kädenselästä alkaen, mutta se voi myös olla molemminpuolinen.
Lähde: Oksi J, Koulu L. Lymen borrelioosin ilmentymät iholla. Suom Lääkäril 2017;72:2153–9.
kirjoittaja:
Suvi Sariola
toimittaja
Lue artikkeli kokonaisuudessaan alla olevasta linkistä.
