Kävely sekä puistossa että kaupunkimetsässä toi kokemuksia elinvoimaisuudesta, arkipäivän huolien unohtamisesta sekä paransi keskittymiskykyä ja tarkkaavuutta. Kävely luontoympäristössä vaikutti myös edullisesti verenpaineeseen. Nämä havainnot tulivat Green infrastructures for health in the future living environments -tutkimuksesta, jonka on raportoitu Journal of Environmental Psychology -lehdessä.
Koehenkilöt kävelivät Helsingin keskustassa eduskuntatalolta lähtien. He katselivat ensin ympäristöä 15 minuuttia ja kävelivät sen jälkeen puoli tuntia. He kävelivät toisena ajankohtana Helsingin Alppipuistossa ja Keskuspuistossa.
Tutkimuksessa verrattiin sitä, miten ihmisten kokemukset ja fysiologiset reaktiot eroavat kävelyissä, kertoo Tampereen yliopiston psykologian professori Kalevi Korpela.
Metsäntutkimuslaitos, Tampereen yliopisto, THL ja japanilainen tutkimusryhmä ovat mukana Green infrastructures for health in the future living environments -tutkimuksessa, joka jatkuu tämän vuoden loppuun.
Henkilöillä oli koetilanteessa takanaan normaalin työpäivän stressi.
Mitä pitempään kävely luontoympäristössä jatkui, sitä voimakkaampia olivat positiiviset vaikutukset.
Ihmiset kertoivat saaneensa uusia, luovia ideoita kävellessään luontoympäristössä, Korpela huomauttaa.
Mielipaikkareseptejä potilaille
Alankomaissa ja Isossa-Britanniassa tehdyissä tutkimuksissa on aiemmin huomattu, että mitä enemmän asuinpaikalla on viheralueita, sitä vähemmän asukkailla esiintyy ahdistuneisuus- ja masennushäiriöitä.
Asuminen tällaisessa ympäristössä on myös yhteydessä vähäisempään sydäntautikuolleisuuteen, erityisesti miehillä, Kalevi Korpela mainitsee.
Korpela ehdottaa, että liikuntareseptien lisäksi lääkärit voisivat määrätä varsinkin liikuntasuosituksia karsastaville potilaille mielipaikkareseptejä.
Ympäristötutkimuksista tiedetään, että suuri osa ihmisistä sanoo mielipaikakseen luontoympäristön. Ihmisiä voisi pyytää etsimään ja säännöllisesti kertomaan näistä mieleisistä luontoympäristöistä, jolloin liikuntaa ei tarvitsisi nostaa keskusteluun välttämättä lainkaan.
Mielipaikkareseptejä tukee Korpelan mukaan myös uusi kyselytutkimustulos. Mitä suurempi osuus vapaa-ajasta käytetään luonnossa ulkoiluun, sitä vahvempia elpymiskokemuksia yksittäisellä ulkoilukerralla saadaan ja sitä parempaa on emotionaalinen hyvinvointi. Sen sijaan ulkoilukerran kesto ei ollut niin olennainen hyvinvoinnin kannalta. on julkaistu Journal of Environmental Psychology -lehdessä.
Ulla Toikkanen
toimittaja
Kuva Panthermedia
Julkaistu Lääkärilehden verkkosivuilla.
