Ortopedi Raine Sihvonen sai Lääkärilehden Vuoden väitöskirja 2014 -palkinnon.
Tutkimus lähti itämään työssä kohdatusta kliinisestä ongelmasta.
– Polvien tähystys on päätyötäni ja pohdin, miten paljon ortopedian yleisimmästä toimenpiteestä on lopulta hyötyä potilaan oireisiin, Tampereen Hatanpään sairaalassa apulaisylilääkärinä työskentelevä Sihvonen kertoo.
Hän alkoi pohtia tutkimuksen pääohjaajan, professori Teppo Järvisen kanssa ongelman muotoilua tutkimusasetelmaksi. Päädyttiin tekemään satunnaistettua tutkimusta lumekirurgiaa käyttäen.
– Suunnitteluvaihe kesti melko pitkään, liki kaksi vuotta, mutta se takasi mahdollisimman hyvän tutkimusmenetelmän. Siitä tutkimus lähti rullaamaan kuin itsestään, hän kuvaa voittajatyön vaiheita.
Tutkimuspotilaiden keruu oli odotettua hitaampaa, sillä ryhmä oli määritellyt potilaille tiukat kriteerit. Kun tutkimusta laajennettiin neljään muuhun sairaalaan, saatiin aineisto koottua neljässä vuodessa.
Rahoitus ja aika laadun taustalla
Suomalaisten väitöstutkimusten määrä on ollut viime vuosina laskusuunnassa, mutta samalla taso on erittäin korkea.
Tämän havaitsi Lääkärilehden lääkäritoimitus arvioidessaan vuoden väitöskirjoja. Voittaja valittiin lääketieteellisten tiedekuntien ehdolle asettamien väitöskirjojen joukosta.
Sihvosen työn erityisenä ansiona pidettiin vaativan satunnaistetun tutkimusasetelman lisäksi sitä, että se ottaa kriittisesti kantaa ylihoidon kulttuuriin ja kyseenalaistaa nykyhoitoa.
Väitöskirjojen määrän laskua selittävät esimerkiksi tutkimusrahoituksen hupeneminen ja tutkimuksen yhdistämisen haasteet kliiniseen työhön.
– On tärkeää, että Suomessa turvataan mahdollisuudet kliiniseen tutkimukseen. Tutkimusten laatu on kuitenkin tärkeämpää kuin määrä, Sihvonen pohtii.
Hän kiittelee ohjaajansa apua etenkin alun rahoituksen varmistamisessa.
Työpaikalla tutkimuksen tekoon suhtauduttiin alusta alkaen kannustavasti. Sihvonen siirtyi melko pian tekemään 50-prosenttista virkaa.
– Korkeatasoista tutkimusta ei pysty tekemään iltaisin kokopäivätyön ohessa. On täysin absurdi ajatus, että pystyisimme kilpailemaan amerikkalaisten huippuyksiköiden kanssa vapaa-aikana tehtävällä tutkimuksella.
Innostus hämmästyttää edelleen
Alun perin Sihvosen tavoitteena ei ollut väitöskirja, vaan kiinnostavan tutkimusongelman ratkaisu ja siitä raportointi. Väitöstutkimukseksi aihe varmistui osajulkaisujen myötä.
– Olen pitänyt kovasti tutkimuksen teosta ja hämmästyttää, miten innostunut olen aiheesta kahdeksan vuoden jälkeenkin. Kiinnostava aihe takaa motivaation, Sihvonen painottaa.
– Tilanne olisi varmasti toinen, jos tutkimusta olisi pitänyt tehdä esimerkiksi viran saamiseksi tai ulkopuolelta annetusta aiheesta.
Tutkimustyö jatkuu
Sihvosen tutkimus herätti laajaa kansainvälistä huomiota, ja pääartikkeli julkaistiin NEJM:ssä.
– Tiesimme lumekirurgian kiinnostavan kansainvälisestikin, mutta median uutisoinnin laajuus oli silti yllätys. On tärkeää, että tutkimus on herättänyt keskustelua siitä, mikä hoito on oikeasti tarpeellista.
Kliiniselle tutkijalle on merkittävää, että hän on saanut muutettua hoitokäytäntöjä tutkimuksellaan.
– Vuoden 2014 leikkaustilastot eivät ole vielä valmistuneet, mutta kokemuksen mukaan leikkausmäärät ovat Suomessa vähentyneet ja polvien tähystyksiä tehdään valikoidummille potilaille.
Sihvonen jatkaa tutkimuspotilaidensa seurantaa. Nyt kysymyksenä on erityisesti se, lisäävätkö kierukkatoimenpiteet nivelrikkoriskin riskiä.
Tutustu väitöstutkimukseen täällä.
Lue myös:
Lume tulee kirurgian tutkimukseen
"Leikkaus auttaa aina" – vai auttaako polvikulumassa?
Kirjoittanut:
Maria van der Meer
toimittaja
Kuva:
Johanna Nykopp
Julkaistu Lääkärilehdessä 24/15.
