Kampylobakteeri on Suomessa yleisin ihmisen suolistotulehdusten aiheuttaja ja zoonoosistrategian vihollinen numero yksi. Lurjus välttelee viranomaisia – vain noin kymmenen prosenttia sen aiheuttamista sairastumisista päätyy tartuntatautirekisteriin – mutta onnistuu aiheuttamaan vuosittain kymmeniätuhansia sairauslomapäiviä.
Terveydenhuollon ja hyvinvoinnin laitoksen erikoistutkijan Katri Jalavan mukaan kampylobakteeritartunnan saa vuosittain arviolta 40 000–50 000 suomalaista. Osa tartunnoista on vähäoireisia tai oireettomia, joten kaikki tartunnan saaneet eivät hakeudu lääkäriin. Tartuntatautirekisteriin kirjataan joka vuosi runsaat 3 000–4 000 tapausta.
Loppukesä on kampylobakteerin kulta-aikaa; eniten kampylobakteeritapauksia ilmoitetaan heinä-elokuussa.
– Se on infektio, johon liittyvät ympäristö, eläin ja lämpö. Sen esiintyminen lisääntyy, kun eläimet ovat ulkona. Ne eivät sairastu, mutta kantavat kampylobakteeria. Ja kun ne kantavat sitä, bakteeria erittyy paljon, Jalava kertoo.
Viihtyy viileissäkin vesissä
Pienikin määrä kampylobakteeria riittää sairastuttamaan ihmisen. Tartunta saadaan yleisimmin elintarvikkeen tai veden välityksellä.
Tavallisimmat kampylobakteerin aiheuttamat oireet ovat ripuli, vatsakivut ja kuume. Itämisaika on keskimäärin kolme päivää. Ripulioireet kestävät yleensä 3–5 päivää, mutta kivut ja vatsan kurina voivat jatkua jopa useita viikkoja.
Bakteeria erittyy ulosteeseen noin kolmen viikon ajan. Muutamalle prosentille kampylobakteeritartunnan saaneista kehittyy reaktiivinen niveltulehdus.
– Kampylobakteerista ei puhuta kovin paljon, koska sairastumistapaukset ovat yksittäisiä ja tietoa tartuntalähteistä on hankala saada. Bakteerin genomi muuntuu nopeasti, joten vaikka ihmisestä ja eläimestä eristettäisiin samankaltainen kanta, ei voida varmasti sanoa, onko se sittenkään sama, Jalava kertoo.
Kampylobakteereita esiintyy usein järvi- ja jokivesissä sekä muissa pintavesissä. Vesijohtovedestä sitä ei juurikaan Suomessa tavata, mutta sen voi saada uimavedestä, lähteestä tai kaivosta.
– Kampylobakteerit voivat säilyä elossa viileissä vesissä useita viikkoja ja jopa kuukausia.
Kampylobakteerin aiheuttamia ruokamyrkytysepidemioita esiintyy vuosittain 1–2.
Salmonellaa yleisempi
Ei tiedetä, mikä osuus kampylobakteeritartunnoista on peräisin elintarvikkeista ja paljonko ympäristöstä. Noin puolet on ulkomaantuliaisia.
– Yksi tartuntalähde on huonosti kypsennetty broileri. Toki nykyään osataan varoa salmonellaa, ja broileri kypsennetään kunnolla. Usein ongelmana onkin ristikontaminaatio erityisesti mökkikeittiössä, missä tullaan ehkä helpommin käyttäneeksi samaa veistä tai leikkuulautaa myös muiden elintarvikkeiden käsittelyyn.
Vaikka salmonella on tunnetumpi, kampylobakteeri on Suomessa sitä kaksi kertaa yleisempi. Broilerintuotannon ja matkailun lisääntyminen parantavat kampylobakteerin leviämismahdollisuuksia.
– Maailmalla ongelmana on mikrobilääkkeiden käyttö lihantuotannossa. Suomessa se on kielletty, mutta mikrobilääkkeille resistenssit kampylobakteerikannat yleistyvät tuontilihan mukana, Jalava sanoo.
Suomessa kampylobakteerin elinmahdollisuuksia pyritään kaventamaan kiinnittämällä huomiota broilerintuotannon hygieniaolosuhteisiin.
Yleisin HUSin alueella
Viime vuonna Suomessa kirjattiin kaikkiaan 4 252 kampylobakteeritartuntaa. Tänä vuonna tapauksia on ollut tähän mennessä 1761, kun niitä viime vuonna oli vastaavaan ajankohtaan mennessä 2 473.
– Suurin ilmaantuvuus on Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin alueella. Pääkaupunkiseudulla syödään ehkä enemmän broileria kuin muualla maassa, Jalava aprikoi.
– Vähiten kampylobakteeritartuntoja on ollut sekä viime että tänä vuonna Ahvenanmaalla, kenties siksi, että siellä ei ole juurikaan makeita vesistöjä.
Vaikka kampylobakteeri on onnistunut pysyttelemään enimmäkseen poissa suuren kansan tietoisuudesta, sairaanhoitopiireissä se kyllä tunnetaan.
– Sairaanhoitopiirit reagoivat nopeasti, jos jollakin tietyllä alueella esiintyy runsaasti kampylobakteeritartuntoja. Oma laboratoriomme on myös varautunut siihen hyvin.
Tuki bakteerin tie ruokapöytään
Kampylobakteerilta voi suojautua kypsentämällä liharuuat huolellisesti (+70 Celsius-asteeseen, siipikarjanliha yli +75 Celsius-asteeseen) ja pesemällä raa’at vihannekset hyvin ennen syöntiä.
Klooraamattoman pintaveden juontia kannattaa välttää, samoin pastöroimatonta maitoa ja siitä valmistettuja tuotteita. Mikäli talousvetenä käytettävän veden laadusta ei ole varmuutta, vesi on syytä keittää ennen käyttöä. Kypsentämätön liha tulee säilyttää erillään vihanneksista, kypsennetyistä ruoista ja valmisruoista.
Hyvä hygienia keittiössä ja WC:ssä sekä käsienpesu ennen ateriointia tekevät mutkan kampylobakteerin matkaan.
Sirpa Kulonen
toimittaja
Kuva: Panthermedia
Lue lisää:
Vastustuskykyiset bakteerit huolettavat elintarvikeketjussa
Lisätietoja:
Zoonoosikeskus, Evira, THL
