Husissa on tällä hetkellä maan ainoa long covidin hoitoa tarjoava klinikka. Toinen on tulossa Turkuun.
Helsingin yksikön ylilääkärin Helena Liiran mukaan Husin alueella long covid -lähetteiden määrä on selvässä laskussa. Syyskuussa lähetteitä tuli 85, lokakuussa 38. Marraskuussa on tullut vain 24 lähetettä.
Long covid -diagnoosin on saanut Suomessa noin 20 000 ihmistä. Sosiaalisessa medioissa toimivissa long covidin vertaistukiryhmissä on edelleen tuhansia ihmisiä.
Kuntoutus kuuluu perusterveydenhuoltoon
Suomalaisista noin kaksikolmasosaa on sairastanut koronan. Joka kahdeksannelle saattaa jäädä jälkioireita. Suurimmalla osalla oireet ovat lieviä ja menevät ohi ilman hoitoa. Osalla vakavia oireita voi esiintyä vielä vuosienkin jälkeen sairastumisesta.
– Long covid on aiheuttanut paljon kärsimystä, eikä siihen ole parantavaa lääkettä. Oireita voidaan hoitaa lääkkeillä, esimerkiksi beetasalpaajalla, kroonisen kivun lääkkeillä ja mielialalääkkeillä. Kuntoutuksen avulla oireita on saatu vähenemään ja ihmisten työkyky paranemaan usein kokonaan. Sairastuneiden toipumisennuste on hyvä, sanoo Liira.
Hänen mukaansa long covid -potilaiden kuntoutusta voidaan antaa perusterveydenhuollossa. Esimerkiksi työterveydenhuollon moniammatilliset tiimit ovat saaneet aikaan hyviä tuloksia työkyvyn palauttamiseksi. Olennaista on jatkuva hoitosuhde, jossa on lääkärin lisäksi usein mukana psykologi ja fysioterapeutti.
– Erikoissairaanhoidolla ei ole long covid -potilaille kuntoutuksen lisäksi muuta tarjottavaa. Hus perusti long covid -klinikan, koska tauti on koetellut kovimmin juuri Uusimaata. Klinikka on tarjonnut myös konsultointiapua muualle Suomeen. Vaikeinta hoidon saaminen on niille, jotka ovat työterveyden ulkopuolella.
Liiran mukaan long covid -potilaiden kuntoutuksesta on saatu hyviä tuloksia. Huomattavaa toipumista on saatu jo kolmen kuukauden kuluttua kuntouttamisen aloittamisesta.
– Kuntoutuksessa elimistö alkaa pikkuhiljaa korjata itseään ja oireet poistuvat.
Parantuneita kannattaisi kuunnella enemmän
Vaikuttaa siltä, että koronavirus onnistuu häiritsemään keskushermostoa. On havaittavissa keskushermoston virittymistä ja herkistymistä, ja sairastuneille syntyy erilaisia fyysisiä oireita.
Kuntoutuksessa lähdetään rauhoittamaan keskushermostoa erilaisten harjoitteiden, kuten rentoutumisen, hengitysharjoitteiden ja mindfulnessin avulla.
– Osalla long covidiin sairastuneista oireena on hajuaistin häviäminen. Sen palauttamista on myös mahdollista harjoitella, sanoo Liira.
Liira pitää vertaistukiryhmissä oloa jopa vahingollisena, jos niissä lietsotaan pelkoa ja katastrofoidaan tilannetta. Hänen mukaansa olisi hyvä kuunnella niitä, jotka ovat parantuneet ja keskustella siitä, miten he onnistuivat siinä.
Esimerkiksi Norjassa julkaistulle Recovery Norway-sivustolle on koottu long covidista parantuneiden ihmisten tarinoita. Heidän joukossaan on muun muassa vakavia oireita saanut lääkäri Paul Garner , joka kertoo oman toipumistarinansa. Siinä on olennaista huomioida elimistön luontaista kykyä parantaa itseään, kun mieli ja keho saadaan toimimaan yhdessä.
– Paranemisessa tärkeitä keinoja ovat rauhallinen kuntouttaminen ja pyrkimys vaikuttaa itse aivojen toimintaan, sanoo Liira.
Tutkimushanke selvittää mekanismeja oireiden taustalla
Hus johtaa kansainvälistä koronavirusinfektion pitkäaikaisoireiden tutkimushanketta, joka alkoi viime keväänä. Neljä vuotta kestävä tutkimus on saanut EU:lta 6,55 miljoonan euron rahoituksen.
Tutkimushanke selvittää koronavirusinfektion pitkäaikaisoireiden taustalla olevia mekanismeja. Suomen lisäksi mukana ovat kohorttiaineistot Sveitsistä ja Hollannista.
Verikokeiden avulla selvitetään muun muassa tulehdustekijöitä, hyytymistekijöitä ja immunologisia mekanismeja. Näytteitä otetaan myös aivoselkäydinnesteestä. Lisäksi tutkitaan ulostenäytteiden avulla suolistomikrobien yhteyttä aivotoimintaan. Hankkeeseen liittyy myös geneettisiä tutkimuksia.
Tutkimuksessa käytetään hyväksi tekoälyä, jonka avulla etsitään biomarkkereita.
Ulla Ora
Juttu on julkaistu aiemmin Lääkärilehden verkkosivuilla .
