PsM Aino Saarinen toteaa väitöstutkimuksessaan, että yksilöt, joiden temperamenttiin sisältyy alttiustekijöitä paranoidiselle ajattelulle, saattaisivat hyötyä interventioista, jotka kehittävät kykyjä muodostaa luottamuksellisia ja supportiivisia sosiaalisia suhteita. Tällaiset interventiot voisivat auttaa heitä sisäistämään kypsemmät käsitykset itsestä ja interpersonaalisista suhteista, jotka puolestaan saattaisivat kehittää paranoidiselle ajattelulle altistavien temperamenttipiirteiden itsesäätelyä ja pienentää riskiä paranoidiselle ajattelulle.
Saarisen mukaan henkilöt, joilla ilmenee samanaikaisesti masennusoireita ja paranoidista ajattelua, saattaisivat hyötyä neurokognitiivisesta kuntoutuksesta, sosiaalisten taitojen harjoituksista sekä yhteisöllisistä hoitomuodoista, jotka lisäisivät sosiaalista aktiivisuutta ja kehittäisivät metakognitiivisia taitoja.
Masennusoireilla yhteys paranoidiseen ajatteluun
Tietyt variantit yksittäisistä persoonallisuusdimensioista ja eksplosiivinen temperamenttiprofiili vaikuttivat ilmentävän alttiustekijöitä paranoidiselle ajattelulle.
Kuitenkin supportiiviset ja luottamukselliset sosiaaliset suhteet olivat yhteydessä kypsempiin luonnepiirteisiin eli korkeaan itseohjautuvuuteen ja korkeampaan yhteistyöhakuisuuteen, jotka puolestaan suojasivat paranoidisen ajattelun kehittymiseltä yksilöitä, joilla oli temperamenttisidonnainen riski paranoidiselle ajattelulle. Masennusoireiden yhteys paranoidiseen ajatteluun ilmeni etenkin myöhäisnuoruudessa ja varhaisaikuisuudessa.
Saarinen tarkasteli tutkimuksessa temperamentin ja luonteen yhteyttä paranoidiseen ajatteluun aikuisuudessa, eksplosiivisen temperamenttiprofiilin yhteyttä itseohjautuvuuteen ja yhteistyöhakuisuuteen ja sosiaalisen tuen ja kiintymystyylin muokkaavaa vaikutusta tähän yhteyteen. Hän selvitti myös masennusoireiden ja paranoidisen ajattelun yhteisvaihtelua myöhäisnuoruudesta keski-ikään yleisessä väestössä.
Tutkittavat valittiin vuonna 1980 alkaneen prospektiivisen Lasten sepelvaltimotaudin riskitekijät -tutkimuksen aineistosta. Paranoidista ajattelua ja masennusoireita mitattiin useaan kertaan seurannan aikana vuosina 1992‒2012. Temperamentti ja luonne, sosiaalinen tuki sekä kiintymystyyli mitattiin useaan kertaan vuosina 1997‒2012. Tutkimuksessa käytettiin pitkittäisasetelmiin soveltuvia monitasomalleja, joissa kontrolloitiin tutkittavien ikä, sukupuoli sekä sosioekonominen asema lapsuudessa ja aikuisuudessa.
PsM Aino Saarisen väitöskirja The relationships of temperament, character, and depressive symptoms with paranoid ideation tarkastetaan 13.4.2018 Helsingin yliopiston lääketieteellisessä tiedekunnassa.
Kirjoittaja:
Ulla Toikkanen
toimittaja
Kuva: Panthermedia
Uutinen on julkaistu Lääkärilehden verkkosivuilla.
