Lihavuuteen liittyvät hormonaaliset muutokset heikentävät sekä naisten että miesten lisääntymisterveyttä, kirjoittaa Tiina Koskela-Koivisto Lääkärilehdessä nyt julkaistavassa katsauksessa. Yli puolet suomalaisista aikuisista on ylipainoisia ja joka viides voidaan luokitella lihavaksi. Synnyttäjien painoindeksi on vuosien 2006 ja 2016 välillä suurentunut tasaisesti, ja lihavien synnyttäjien määrä on kasvanut 11 prosentista 13,6 prosenttiin.
Naisilla erityisesti ns. vyötärölihavuuden on havaittu olevan yhteydessä viivästyneeseen hedelmöittymiseen. Keskeisenä mekanismina on insuliiniresistenssi ja siitä aiheutuvat suorat ja välilliset vaikutukset. Ensin häiriintyy munasolun kypsyminen ja myöhemmin kuukautiskierto. Ylipainoisilla naisilla myös hedelmöityshoito onnistuu keskimääräistä harvemmin.
Lihavuus lisää äidin ja sikiön riskejä raskauden aikana. Se vaikuttaa jälkeläisten terveysriskeihin myös epigeneettisten mekanismien kautta: lihavien äitien lapsilla on muita suurempi todennäköisyys lihavuuteen, tyypin II diabetekseen sekä sydän- ja verisuonisairauksiin aikuisiässä.
Normaalipainon tavoitteleminen on suotavaa jo ennen raskauden suunnittelua. Jo 5 %:n painonpudotus voi parantaa merkittävästi hedelmällisyyttä ja pienentää raskaudenaikaisia riskejä. Myös säännöllinen liikunnan harrastaminen voi auttaa raskaaksi tulemisessa ja raskauden kulussa. Tämä perustuu insuliiniresistenssin ja lihavuuteen liittyvän inflammaation korjautumiseen.
Perusterveydenhuolto on keskeisessä asemassa lihavuuden ehkäisyssä ja hoidossa. Olennaista on moniammatillinen yhteistyö ja toimivat hoitoketjut. Naisilla hedelmällinen aika on rajallisempi kuin miehillä, joten erityisesti nuorten tyttöjen ja naisten ylipainoon tulisi puuttua varhaisessa vaiheessa. Myös pariskunnille suunnatut interventiot voisivat olla hyödyllisiä.
Kirjoittaja:
Tiina Huttu
toimittaja
Kuva: Fotolia
Lähde: Koskela-Koivisto T. Lihavuus heikentää lisääntymisterveyttä. Suom Lääkäril 2018;73:2416–20.
Artikkeli on julkaistu Lääkärilehdessä 42/2018
