Lakimies Mervi Kärkkäinen, rajoittaako Valvira aiempaa useammin lääkärien ammatinharjoittamisoikeutta?
– Mitään nousua ei ole nähtävissä. Viiden vuoden aikana päätöksiä, joissa on jollain tavoin rajoitettu lääkärin ammatinharjoittamisoikeutta, on tehty 26–46 vuotta kohden. Vaihtelua on vuosittain. Näyttää siltä, että tänä vuonna rajoituspäätöksiä tulee vähemmän kuin viime vuonna.
– Päätösten määrä ei kerro suoraan henkilömäärää. Saman henkilön kohdalla voi olla useita päätöksiä, ensin väliaikainen ja sitten toistaiseksi voimassa oleva.
Millaisia rajoitukset yleensä ovat?
– Tavallisimmin rajoitus liittyy lääkkeiden määräämiseen tai toiminnan rajoittamiseen niin, ettei lääkäri voi toimia itsenäisenä ammatinharjoittajana. Ongelmat PKV-lääkkeiden määräämisessä ovat tyypillinen syy ammatinharjoittamisoikeuden rajoittamiseen. Silloin kyse on siitä, miten lääkkeitä määrätään, miten hoito toteutetaan ja miten sitä seurataan.
– Oli lääke tai toiminta mitä tahansa, sitä arvioidaan sen perusteella, onko toiminta asianmukaista ja vaarantaako se potilasturvallisuuden.
Millaisia syitä rajoituspäätösten taustalta löytyy?
– Syyt voidaan jakaa karkeasti kolmeen luokkaan: ammattihenkilön toimintakyvystä tai terveydentilasta johtuvat syyt, epäasianmukainen ammattitoiminta ja ammattitaidon puutteet. Monesti rajoituspäätöksen taustalla on elementtejä näistä kaikista. Esimerkiksi epäasianmukainen ammattitoiminta voi johtua siitä, että lääkärin terveydentilassa on jotain ongelmaa.
Kuinka usein rajoitetaan lääkärin oikeutta toimia yksityisellä sektorilla?
– Tällä hetkellä on voimassa 44 sellaista lääkärin ammatinharjoittamisen rajoitusta, että lääkäri saa toimia vain julkisen sektorin toimintayksikössä. On myös joitakin sellaisia rajoituksia, että lääkäri saa toimia vain palvelussuhteessa, mutta myös yksityisessä lääkärifirmassa.
Kirjoittaja:
Anne Seppänen
toimittaja
Kuva: Fotolia
Artikkeli on julkaistu Lääkärilehdessä 47/2017.
