Kardiotokografiaa on käytetty sikiön sykeseurantaan synnytyksissä yleisesti 1970-luvulta alkaen. Samaan aikaan keisarileikkausten osuus kaikista synnytyksistä on kasvanut. Yhdysvalloissa kolmannes lapsista syntyy keisarileikkauksella, Britanniassa neljännes. CP-oireyhtymien määrä ei kuitenkaan ole vähentynyt. Kolme yhdysvaltalaisasiantuntijaa pohtii BMJ:ssä julkaistussa analyysissa, pitäisikö sikiön elektronista sykeseurantaa vähentää. He toteavat, että sikiökuolemien määrä on kyllä vähentynyt, mutta on epäselvää, mikä on elektronisen sykeseurannan merkitys tässä kehityksessä.
Kirjoittajat, emeritustutkija Karin B. Nelson, asianajaja Thomas P. Sartwelle ja synnytyslääkäri Dwight J. Rouse, peräänkuuluttavat parempaa evidenssiä sykeseurannan perusteeksi. Heidän mukaansa sykeseuranta aiheuttaa runsaasti vääriä positiivia eli osoittaa sikiön kärsivän hapenpuutteesta silloinkin, kun näin ei ole.
He arvioivat, että kardiotokografian käytön vähentäminen johtaisi keisarileikkausten määrän vähenemiseen, mikä olisi tärkeä tavoite. Erityisesti Yhdysvalloissa myös oikeusjutun pelko voi kirjoittajien mukaan osaltaan lisätä sektioiden määrää. Sykeseurannan oikeaoppinen käyttö ja tulkinta nousevat usein esiin, kun oikeuden kautta haetaan syytä lapsen CP-oireyhtymään.
Suomalaisasiantuntija ei allekirjoita väitteitä
Naistentautien ja synnytysten osastonylilääkäri, vt. professori Jukka Uotila TAYS:sta on kirjoittajien kanssa eri mieltä.
– Tässä kirjoituksessa nihiloidaan se hyvä kehitys, joka synnytyksen hoidossa on johtanut nykyisiin hyviin tuloksiin.
Uotilan mukaan keskustelua kardiotokografian käytöstä herätellään tämän tästä, sillä on totta, että kunnollisia tieteellisiä tutkimuksia sen vaikutuksista ei ole. Enää ei kuitenkaan ole mahdollista järjestää tutkimusasetelmaa, jossa osassa raskauksista elektronista sykeseurantaa käytettäisiin ja osassa ei.
Uotila arvioi, että käsitys siitä, ettei kardiotokografia olisi vähentänyt CP-vammaisuutta, on osin virheellinen.
– Suuri osa CP-vammoista tulee ennenaikaisuudesta, ei täysiaikaisten sikiöiden hapenpuutteesta synnytyksessä. Ja kun nykyään yhä pienempiä keskosia pystytään pelastamaan, se vaikuttaa myös CP-vammojen määrään.
Suomessa sektioiden määrä on maltillinen
Kardiotokografian avulla pelastetaan suuri määrä lapsia synnytyksen aikaisen hapenpuutteen aiheuttamilta erilaisilta vaurioilta, Uotila painottaa.
– Toki tämänkin teknologian käytössä on olennaista, että laitteen antamia tuloksia osataan tulkita oikein ja suhteuttaa kliiniseen tilanteeseen. Suomessa tuloksia tarkennetaan sikiön mikroverinäytteillä, eikä sektioon sännätä joka risahduksesta.
Syyt sektioiden lisääntymiseen ovatkin Uotilan mukaan viime kädessä jossain muualla kuin kardiotokografiassa.
– Suomessa keisarileikkausten määrä on maltillisella tasolla. Niiden osuus on 15–16 prosenttia kaikista synnytyksistä. Kardiotokografian käyttö ei ole millään muotoa ongelma.
Kirjoittaja:
Hertta Vierula
toimittaja
Kuva: Fotolia
Julkaistu Lääkärilehden verkkosivuilla.
