Yksityisyyden suoja lääkärinkierrolla on melkoinen kummajainen suhteessa terveydenhuollon muuten niin tiukkaan tietosuojaan.
– Yksityisyyden suojan toteutumisessa on kyse ennen kaikkea siitä, että asiaa tullaan ylipäätään ajatelleeksi, sanoo osastonylilääkäri Outi Tammela TAYS:n neonatologian yksiköstä.
Vastasyntyneiden teho-osastolla asia on ratkaistu yksinkertaisesti. Kun kierrolla keskustellaan yhden vauvan vanhempien kanssa, toisten vanhemmat kuuntelevat musiikkia kuulokkeilla.
– Tämä on tosi hyvä ratkaisu ja helppo toteuttaa.
Aiemmin muita vanhempia pyydettiin poistumaan keskustelun ajaksi. Se ei kuitenkaan ollut paras mahdollinen vaihtoehto, koska vauvoja imetettiin ja pyrkimys oli muutenkin varjella vauvan ja vanhemman yhdessäoloa.
Kuulokkeisiin saatiin malli Ruotsista. Niitä on nyt käytetty pari vuotta, ja vanhemmat suhtautuvat asiaan positiivisesti. Toisten tietosuojaa kunnioitetaan samalla tavoin kuin toivotaan kunnioitettavan omaakin.
– Yksityisyyden suoja on kulttuurikysymys, joka pitää vain ymmärtää ja omaksua samalla tavalla kuin esimerkiksi hygienia-asiat, Tammela sanoo.
Kansliakierto on myös kuntoutusta
– Nuoret pystyvät puolustamaan omaa tietosuojaansa mutta vanhat eivät. Siksi on tärkeää, että terveydenhuollon henkilöstö huolehtii vanhan ihmisen tietosuojasta, sanoo professori Riitta Antikainen Oulun yliopistosta.
Hän on toteuttanut kansliakiertoa geriatrian ylilääkärinä Oulun kaupunginsairaalassa vuosia. Kansliakierto on viikon pääkierto ja kestää 25-paikkaisella osastolla nelisen tuntia.
– Se kirpaisee kerran, mutta helpottaa seuraavia kiertoja. Niillä ei käsitellä potilaan asioita yhtä laajasti. Tietosuojan kannalta kansliakierto on aivan eri luokkaa kuin perinteinen lääkärinkierto.
Antikaisen mielestä kansliakierto on vanhusten sairaalassa myös kuntoutustapahtuma. Valtaosa potilaista pääsee kansliaan omin avuin tai avustettuina pyörätuolilla.
Jos potilas antaa luvan, kansliaan voivat tulla henkilökunnan lisäksi omaiset, joten potilaiden kotiasioita ja omaisten huolia voidaan käsitellä rauhassa. Potilaat ja omaiset ovat olleet järjestelyyn tyytyväisiä, ja aikaa säästyy, kun omaisten kysymyksiin voi vastata kerralla.
– ”Makuukamarikierrolla” on kuitenkin niin pitkät ja vahvat perinteet, että niiden murtaminen on erittäin vaikeaa, vaikka kansliakierron hyödyt nähtäisiin, Antikainen sanoo.
Yhden hengen huoneisiin
– Yksityisyyden suojaan liittyviä ongelmia ei ole, jos potilaat ovat yhden hengen huoneissa, sanoo HUS:n suurten rakennushankkeiden kliinisen toiminnan ohjaaja, johtava ylilääkäri Carola Grönhagen-Riska.
HUS:n sairaalahankkeissa on tavoitteena rakentaa entistä enemmän yhden hengen huoneita.
Jos huoneessa on enemmän potilaita, heitä ei Grönhagen-Riskan mielestä pidä mainita nimeltä eikä herkistä asioista puhua potilashuoneessa, vaan tarkoitukseen varatussa erillisessä huoneessa.
– Lääkärinkanslia tai pieni kokoushuone voidaan varata kahdenkeskisiä neuvotteluja varten, jos siitä tehdään tapa. Kahden hengen huoneissa voidaan pyytää tai auttaa toinen potilas hetkeksi muualle, jos hän on liikutettavissa.
Grönhagen-Riska korostaa, että yksityisyyden suojassa on kyse toimintatavoista, sairaalan kulttuurista.
”Hämmästyttävä ristiriita”
Ristiriita kirjallisten potilasasiakirjojen tietosuojan ja lääkärinkierron tietosuojan välillä on hämmästyttävä, arvioi THL:n tutkija, valtiotieteen maisteri Riikka Lämsä. Hän on havainnoinut potilaiden yksityisyyden suojaa lääkärinkierrolla osana väitöstutkimustaan.
Yksityisyyden suoja suhteessa huoneen muihin potilaisiin toteutui vain harvoin.
Tutkimussairaaloissa ongelma tiedostettiin, mutta henkilökunta tuntui ajattelevan, että asialle on vaikea tehdä mitään. Muutokset sotkisivat totuttuja toimintatapoja eikä potilaiden kuljettamiseen ole aikaa, jotta kierto voitaisiin järjestää kansliassa. On helpompi jatkaa vanhaan tapaan.
– En missään nimessä tarkoita, että lääkärinkierrot pitäisi lopettaa, Lämsä korostaa.
Hän pitää kiertoa hienona tapana hoitaa lääkärin ja potilaan kanssakäymistä ja tiedonvälitystä. Kierron toteuttamistapaa olisi kuitenkin syytä pohtia. Tärkeintä on, että potilas saisi itse päättää, mitä häntä koskevia tietoja saa käsitellä potilashuoneeessa, samoin kuin hän päättää sairauskertomustietojensa luovuttamisesta.
Samaa mieltä on myös Pirkanmaan syöpäyhdistyksen toimitusjohtaja, oikeustieteen lisensiaatti Marja-Liisa Kotisaari. Jollei potilaille ole yhden hengen huoneita, suojaa voidaan parantaa kansliakierrolla. Jos potilas ei pysty sinne siirtymään, häneltä pitäisi ainakin pyytää suostumus asioidensa käsittelyyn muiden aikana.
Suoja perustuslaissa
– Kysymys on sikäli aika vakava, että perustuslaki turvaa jokaiselle yksityisyyden suojan. Kierron toteuttaminen niin, että potilaat kuulevat toistensa yksityisiä asioita, ei ole lainmukaista. Käytännössä tämä on unohtunut lääkärinkierrolla, ja vaatimus työn sujuvuudesta on ajanut edelle, Kotisaari toteaa.
Hänen mukaansa monet potilaat kuitenkin tuntevat oikeutensa ja ilmoittavat sairaalaan tullessaan, etteivät halua asioitaan käsiteltävän kierrolla muiden potilaiden kuullen.
Kotisaari muistuttaa, että julkisuuden henkilöitä koskevia tietoja saatetaan jopa yrittää käyttää kauppatavarana.
– Tiedän kuitenkin, että sairaaloihin yritetään luoda nykyistä parempia käytäntöjä ja paljon sairaalahuoneita on muutettu yhden hengen huoneiksi, hän sanoo.
Riikka Lämsä otaksuu, että yksityisyyden suoja on helppo sivuuttaa senkin takia, että potilaat eivät valita asiasta. Kotisaaren mukaan esimerkiksi eduskunnan oikeusasiamiehelle ei ole tehty yhtään kantelua yksityisyyden suojan loukkaamisesta lääkärinkierrolla.
– Ehkä potilaat kokevat yksityisyyden suojan rikkoutumisen marginaaliseksi verrattuna siihen, että on saanut hoitoa ja parantunut. Mutta kyllä heitä askarruttaa, mihin tieto leviää, Kotisaari toteaa.
Suvi Sariola
toimittaja
Kuva: Vesa-Matti Väärä
Julkaistu Lääkärilehdessä 41/2012.
