Influenssakaudella 2021–2022 Euroopassa todettiin tähän asti suurimmat määrät lintuinfluenssaa.
– Euroopan tautivirasto on arvioinut, että lintuinfluenssa voi jäädä endeemiseksi eurooppalaisiin luonnonvaraisin lintukantoihin, sanoo tutkija Anu Haveri Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta.
Influenssa A(H5N1)-virusta on todettu myös nisäkkäillä, Suomessa tähän mennessä saukosta, ilveksestä ja ketuista.
– Uhkakuvana on, että virus sopeutuu tarttumaan tehokkaammin nisäkkäisiin ja muuntuu ihmisestä toiseen leviäväksi. Tällöin olisi suuri riski H5N1- tai jollekin muulle lintuinfluenssapandemialle.
Tällä hetkellä tartunnat ovat olleet yksittäisiä, lähinnä siipikarjan kanssa tekemisissä olevilla.
– Lintuinfluenssavirus on ihmisiin huonosti tarttuva. Onneksi, sillä kuolleisuus erityisesti A(H5N1)-virusinfektioihin on ollut huomattava.
A(H1N1)pdm09-kausirokotevirus pysyi samana seitsemän influenssakautta
Tetravalenttinen kausi-influenssarokote sisältää kahta A-tyypin ja kahta B-tyypin influenssavirusta. Influenssaviruksille on tyypillistä nopea muuntuminen. Virusten muuntuessa myös rokoteviruksia tarvittaessa päivitetään. Kahden peräkkäisen influenssakauden välillä voi olla huomattavia eroja. Influenssarokote kannattaa ottaa, Haveri muistuttaa.
– Kausi-influenssarokotteet antoivat hyvän suojan pandeemista influenssa A-virusta ja sen jälkeläisviruksia vastaan.
Vaikka A(H1N1)pdm09-virus muuntui geneettisesti, se ei moneen vuoteen muuttunut antigeenisesti. Siksi A(H1N1)pdm09-kausirokotevirus pysyi samana peräti seitsemän influenssakautta vuoden 2009 pandemian jälkeen.
Pohjoisen pallonpuoliskon influenssarokotevirukset valitaan jo kevättalvella WHO:n asiantuntijaryhmässä eri maista saatujen influenssavirusseurantatietojen perusteella.
– Se on siis valistunut arvaus siitä, mitä viruksia kiertää seuraavalla influenssakaudella. Joskus jokin viruksista ehtii muuntua siinä välissä merkittävästi, tällöin suoja ei muuntunutta virusta kohtaan ole optimaalinen, vaikka parhaaseen aina pyritään.
Kahdella eri virusta sisältävällä prepandeemisella rokotteella laajakirjoinen suoja
Anu Haverin väitöskirja tarkastetaan tällä viikolla. Hän on optimoinut menetelmän kausi-influenssarokotteiden ja lintuinfluenssarokotteiden synnyttämän immuniteetin tutkimiseen.
Prepandeeminen rokote valmistetaan viruksesta, jonka oletetaan joko sellaisenaan tai muuntuneena voivan aiheuttaa pandemian. Väitöstyössään Haveri selvitti kahden prepandeemisen H5N1-influenssarokotteen synnyttämää vasta-ainesuojaa geneettisesti erilaisia influenssa A(H5N1) -virusrokotekantoja vastaan.
Tutkimus osoitti, että immuunivastetta vahvistavaa apuainetta sisältänyt H5N1-rokote synnytti elimistössä hyvän, mutta lyhytkestoisen immuunivasteen rokoteviruskantaa vastaan. Samat tutkimushenkilöt rokotettiin kaksi vuotta myöhemmin eri viruskantaa sisältävällä rokotteella ilman immuunivastetta vahvistavaa apuainetta. Heidän seerumeistaan mitattiin korkeita tasoja ristireagoivia neutraloivia vasta-aineita geneettisesti erilaisia influenssa A(H5N1) -rokoteviruksia vastaan.
Tutkimushenkilöiden vasta-ainetasot säilyivät kohonneina ainakin kaksi vuotta jälkimmäisen rokotuksen jälkeen. Vain jälkimmäistä rokotetta saaneiden henkilöiden vasta-ainetasot jäivät sen sijaan mataliksi.
Aiemmin saatu prepandeeminen H5N1-rokote edisti tutkimuksessa hyvän ja laajakirjoisen vasta-ainesuojan syntymistä eri viruskantaa sisältävän toistorokotuksen jälkeen.
– Kahdella rokotteella, prepandeemisella ja täsmärokotella, yhdessä saataneen paras rokotesuoja lintuinfluenssaa vastaan.
Perinteisesti influenssavasteita mitataan käyttämällä hemagglutinaation inhibitio (HI) -menetelmää. Anu Haveri optimoi väitöstyössään käyttöön HI-testin rinnalle kolorimetrisen mikroneutralisaatiomenetelmän, jolla pystytään määrittämään seerumin neutraloivia vasta-aineita. Tutkimus osoitti, että menetelmien välinen korrelaatio on hyvä.
FM Anu Haveri esittää väitöskirjansa Influenza vaccine induced antibody responses in relation to evolution of influenza A viruses julkisesti tarkastettavaksi Turun yliopistossa 9.12.2022 klo 12, tilaisuus järjestetään Folkhälsan-talossa Helsingissä.
Maria Nummela
Juttu on julkaistu aiemmin Lääkärilehden verkkosivuilla.
