Aivoliiton mukaan aivoverenkiertohäiriön sairastaneiden moniammatillinen kuntoutus on Suomessa yhä vähäistä tai olematonta. Erityisen heikosti aivoinfarktista tai aivoverenvuodosta toipuville ihmisille on tarjolla puheterapiaa.
Väliaikatiedot ovat meneillään olevasta Aivoliiton kuntoutustutkimuksesta. Ne ennakoivat synkkää loppuraporttia kertoo tutkija, neurologian erikoislääkäri Mika Koskinen.
Liiton mukaan aivoverenkiertohäiriön (AVH) sairastanut on oikeutettu kuntoutukseen, jossa otetaan huomioon hänen erityistarpeensa. Kuntoutuksen pitäisi alkaa jo sairaalassa ja jatkua intensiivisenä useita kuukausia. Käytännössä Suomessa näyttää olevan alueita, joilla AVH-potilas saa vain vähän tai jopa ei lainkaan kuntoutuspalveluita.
– Edellisen kerran Aivoliitto tutki AVH-potilaiden kuntoutuksen toteutumista vuosilta 2006–2009 ja jo silloin sen todettiin olevan puutteellista. Muutamaa valopilkkua lukuun ottamatta tilanne ei tunnu noista vuosista kohentuneen, Mika Koskinen kertoo.
Koskisen selvitystyötä on haitannut ja hidastanut sairaaloiden ja terveyskeskusten haluttomuus vastata AVH-kuntoutusta koskevaan kyselyyn. Noin 200 terveyskeskuksesta kyselyyn on vastannut 80.
– Tämä saattaa johtua siitä, ettei kuntoutusta tilastoida systemaattisesti, jolloin tietojen etsiminen kyselyä varten koetaan liian työlääksi. Toinen, ikävämpi vaihtoehto on, ettei mitään kerrottavaa ole.
Oikeaan aikaan aloitettu ja monipuolinen kuntoutus parantaa selvästi AVH:n sairastaneen mahdollisuuksia palata normaaliin arkeen. Mika Koskisen mukaan kuntoutuksen tehosta on niin kiistatonta näyttöä, että kuntouttamatta jättämistä voidaan pitää vakavana laiminlyöntinä.
– Kyse on vähän samasta kuin että infektiopotilaalle ei annettaisi antibioottia, Koskinen vertaa.
Kuntoutustutkimus, jonka tulokset julkistetaan syksyllä 2015, kuuluu Aivoliiton Yksi elämä -hankkeisiin. Koskinen kertoo tutkimuksen tämän hetkisestä vaiheesta ja näkymistä keskiviikkona 29. lokakuuta Helsingissä Aivoliiton AVH-päivillä.
Lähde:
Aivoliitto
Kuva:
Pixmac
