Epäily nilkan tai ranteen murtumasta on yksi tavallisimmista syistä hakeutua päivystykseen. Oulun yliopistossa kehitetään parhaillaan pienikokoista röntgenlaitetta, joka saattaa tehdä näiden vammojen tutkimisesta huomattavasti nykyistä sujuvampaa.
Mitoiltaan laite on hyvin kompakti: reilun metrin korkuinen ja noin puoli metriä syvä ja leveä. Sen liikuttelu paikasta toiseen on siis helppoa. Säteilysuojaus on toteutettu laitteeseen itseensä, minkä ansiosta se voidaan sijoittaa turvallisesti mihin tahansa tilaan. Erillistä lyijysuojattua kuvaushuonetta ei tarvita.
Ainutlaatuisinta innovaatiossa on kuitenkin potilaan ohjaaminen ottamaan röntgenkuva täysin omatoimisesti.
− Laitteen antaman teksti- ja kuvapalautteen avulla potilas pystyy itse varmistamaan, että tutkittava raaja on kuvaamishetkellä oikeassa asennossa. Projektin työnimi ”unstaffed x-ray” kertoo, mikä on tavoitteemme: röntgenkuvan ottaminen ja lähettäminen lääkärin lausuttavaksi jopa kokonaan ilman hoitohenkilökuntaa, laitteen kehittäjä, yliopistotutkija, sairaalafyysikko Timo Liimatainen kertoo.
Hänen mukaansa innovaatio siis säästää sekä tila- että henkilöstöresursseja, jolloin niitä voidaan käyttää vaativampiin kuvantamistutkimuksiin. Koulutettujen röntgenhoitajien tarvetta keksintö ei näin ollen poista.
Nilkka- ja rannevammat valittiin prototyypin kohteeksi useista syistä. Ne ovat yleisiä, ja niiden kuvaaminen omatoimisesti on toteutettavissa helpommin ja turvallisemmin kuin monien muiden kohteiden.
Kotiin tai kipsaukseen
Radiologian professori, ylilääkäri Osmo Tervonen on osallistunut kehittämistyöhön. Hänen mielestään laite palvelisi erinomaisesti esimerkiksi yliopistosairaaloiden päivystyksissä.
− Jokainen murtumaepäily käynnistää tällä hetkellä päivystyksessä varsin raskaan prosessin. Liukkaalla säällä joudutaankin toisinaan hälyttämään töihin lisäväkeä, Tervonen toteaa.
Hänen mukaansa olisi kaikkien kannalta järkevää, jos potilas voitaisiin päivystyksessä ohjata sisäänkäynnin omatoimikuvauksen kautta joko saamaan hoitoa murtumaan tai turvallisin mielin takaisin kotiin parantelemaan kipeää kättä tai jalkaa.
Jos vain lainsäädäntö tulevaisuudessa sallii, laitteita voisi Tervosen mielestä olla lisäksi kansalaisten arkisilla kulkureiteillä.
− Ajatellaanpa, että ihminen liukastuu aamulla matkalla töihin. Hän saisi heti puhelimitse hoitajalta koodin läheisen kauppakeskuksen röntgenautomaattiin. Kuvassa pistäytymisen jälkeen hänelle tulisivat joko kotihoito-ohjeet tai ajanvaraus kipsaukseen, Osmo Tervonen visioi.
Timo Liimatainen listaa muiksi käyttökohteiksi esimerkiksi harvaan asuttujen alueiden pienet terveysasemat, joissa ei tällä hetkellä ole lainkaan kuvantamismahdollisuuksia. Myös isot työterveysasemat, laajat vanhusten hoivayksiköt tai vaikkapa hiihtokeskukset voisivat hyötyä laitteista.
Seuraavaksi keksinnölle haetaan patenttia, minkä jälkeen vuorossa on lupien hankkiminen potilaskokeita varten.
Teksti Mari Vehmanen
Kuva Teija Soini
Juttu on julkaistu aiemmin Lääkärilehdessä 11/2021.
