Olemme lääkäreinä kehottaneet astmaatikkoja liikkumaan. Kehotus on enemmän perustunut uskoon kuin näyttöön. Nyt aiheesta tuli hyvä meta-analyysi, joka osoittaa, että liikkuminen missä tahansa muodossa on astmaatikolle hyväksi.
Tanskalaiset tutkijat penkoivat kaikki tutkimukset, jotka käsittelivät astman ja liikunnan (tai kuntoutuksen) yhteyksiä. Mukaan otettiin kaikki tutkimukset, joiden kesto oli vähintään 8 viikkoa ja joissa tutkittiin astmatasapainoa (ACQ-kysely), keuhkojen toimintaa (FEV1) ja astmaan liittyvää tutkimusta. Tutkimuksia löytyi 11 ja niissä oli mukana 543 astmapotilasta. Naisia oli noin 75 % ja tutkittavien painondeksin keskiarvo oli 27,6 kg/m2.
Tutkimuksissa intervention pituus oli keskimäärin 12 viikkoa. Liikuntamuotoja olivat pääosin kävely, hölkkä, spinning ja juoksumatolla juokseminen, mutta mukana oli muitakin liikuntamuotoja.
Astmatasapaino parani 0,48 pykälää eli merkittävästi. Spirometrian FEV1 parani 0,36 litraa eli merkitsevästi. Sen sijaan astmatulehduksessa (uloshengitysilman typpioksidipitoisuus) ei nähty merkitsevää muutosta.
Liikunta on osa hyvää astman hoitoa kaikenikäisille. Se vähentää myös astman pahenemisvaiheita, vaikka tässä tutkimuksessa niitä ei mitattu.
Hansen ESH ym. Effect of aerobic exercise training on asthma in adults - A systematic review and meta-analysis. Eur Respir J, verkossa ensin 29.4.2020. doi: 10.1183/13993003.00146-2020
Heikki Ekroos
Uutinen on julkaistu aiemmin Lääkärilehdessä 22/2020.
