Suomalainen FINGER-tutkimus osoitti monitekijäisen intervention hyödyt kognition heikkenemisen ehkäisyssä. Sen jälkeen monitekijäisiä interventiotutkimuksia on julkaistu useita. Nyt Yhdysvalloissa on tehty kevennetty versio monitekijäinterventiosta. Tutkimuksessa käytetään samaa hypoteesiä: verisuonitautien riskitekijöiden hoito saattaa ehkäistä kognition heikkenemistä.
Tutkimuksessa oli mukana 160 muistin heikkenemisestä kärsivää, joilla ei ollut vielä kliinistä muistisairautta. Heidät jaettiin neljään ryhmään. Yksi ryhmä teki kolmesti viikossa aerobista liikuntaharjoittelua kolme kuukautta ohjattuna ja kolme kuukautta itsenäisesti kotona. Toinen sai ohjausta noudattaa verenpaineen laskuun tähtäävää DASH-ruokavaliota (vähänatriuminen, runsaasti kasviksia, juureksia ja täysjyväviljatuotteita, vähäinen alkoholinkäyttö ja mustien makeisten välttäminen) aluksi viikoittain ja kolmen kuukauden kuluttua joka toinen viikko. Kolmannessa ryhmässä yhdistettiin molemmat lähestymistavat, ja neljäs ryhmä toimi vertailuryhmänä ja sai terveysneuvontaa.
Puolen vuoden jälkeen liikuntaryhmässä toiminnanohjaus toimi paremmin kuin vertailuryhmässä (mm. TMT, digit span), mutta pelkkä DASH-ryhmä ei eronnut vertailuryhmästä merkitsevästi. Vuoden kohdalla yhdistetty liikunta-DASH-ryhmä oli säilyttänyt toiminnanohjaustaan paremmin kuin vertailuryhmä. Liikuntaryhmä selviytyi paremmin myös 6 minuutin kävelytestissä. DASH-ryhmässä riskitekijöitä oli vähemmän kuin vertailuryhmässä vuoden kohdalla, kun taas liikuntaryhmän riskitekijät eivät eronneet vertailuryhmästä. Yhdistetyn aerobisen liikunnan ja DASH-ruokavalion ryhmä sai paremmat pisteet sekä toiminnanohjauksesta että CDR-SOB-testistä.
Tämäkään tutkimus ei vielä todista sitä, että riskitekijäkuorman vähentäminen vähentäisi muistisairautta. Se kuitenkin vahvistaa aiempia tutkimustuloksia siitä, että liikunta parantaa toiminnanohjausta ja siten tukee myös toimintakykyä.
Blumenthal JA ym. Longer term effects of diet and exercise on neurocognition: 1-year follow-up of the ENLIGHTEN trial. J Am Geriatr Soc 2020;68:559–68.
Kaisu Pitkälä
Uutinen on julkaistu aiemmin Lääkärilehdessä 19/2020.
