Psykiatrian erikoislääkäri Juha Lehti perää muutosta masennuksen ja ahdistuneisuuden hoitoon.
Lehden mukaan nykyinen hoitomalli ei mene potilaan ongelmien ytimeen. Lisäksi psykoterapiaan pääsy kestää niin kauan, että ongelmat kroonistuvat.
– Masennuspotilaille päädytään helposti tarjoamaan vain erilaisia kikkoja, kuten ”syö kaurapuuroa”, ”käy lenkillä” ja ”tuossa on pillerit”. Se on väärä tapa. Siinä pyritään palaamaan lähtöruutuun eikä ratkaista alkuperäisiä haasteita. Jonkin pitää potilaalla muuttua.
Lehti katsoo, että raja normaalin ja sairaan välillä on häilyvä ja että useimmat psykiatriset sairaudet ovat lievinä ja lyhytkestoisina hyödyllisiä.
THL:ssa vierailevana tutkijana työskentelevä Lehti on kehittänyt ajatustensa pohjalta teorian adaptatiivisista moodeista. Artikkeli teoriasta julkaistiin Medical Hypotheses -lehden verkkosivuilla huhtikuussa.
Masennus on yksi adaptatiivinen moodi
Lehden teorian mukaan psykiatriset sairaudet edustavat jäävuoren huippua ja suurin osa ihmisten samankaltaisista reaktioista on pinnan alla. Niitä pidetään normaaleina, kuten synnytyksen jälkeistä baby bluesia tai riidan aiheuttamaa raivaria.
Lehti puhuu adaptatiivisista moodeista, jotka voivat auttaa ihmistä sopeutumaan stressitilanteessa. Adaptatiivinen moodi on fysiologinen tila, joka parantaa tietynlaisia ongelmanratkaisutaitoja ja estää samalla normaalia toimintaa.
Sopeutumisreaktio muuttuu usein sairaudeksi, jos ihmisellä ei ole riittäviä taitoja käyttää adaptatiivista moodia hyväksi eikä hän saa sosiaalista tukea. Tarkkaa rajaa funktionaalisen ja sairaalloisen reaktion välillä on vaikea osoittaa.
Erilaisia adaptatiivisia teorioita on ollut jo kauan, mutta Lehden kehittämä teoria on aikaisempia laajempi.
Tekniikat auttavat potilasta
Juha Lehti esittää, että masennus- ja ahdistuspotilaita pitää auttaa viemään reaktio läpi ja löytämään uusi tasapaino.
Ongelman käsitteellistäminen on myös tärkeää. Potilaan ongelmat, tunteet ja puolustusmekanismit muutetaan sanalliseen muotoon sen sijaan, että ne jäävät epämääräiseksi möykyksi.
– Esimerkiksi jos ylikiltti ihminen uupuu työssään, niin todellinen ongelma löytyy työmäärän sijaan yleensä ajattelumalleista, jotka pakottavat olemaan ylikiltti, Lehti toteaa.
Lehti opastaa potilaitaan tekemään inventaarion elämästään, kartoittamaan haasteet, etsimään vaihtoehdot ja tekemään sitten toimintasuunnitelman. Hän katsoo, että perusterveydenhuoltoon tulisi kehittää erilaisia häiriöspesifejä hoito-ohjelmia.
Lehti on itse kehittänyt masennuspotilaille 10 päivän muutos -nimisen hoito-ohjelman. Verkossa vapaassa käytössä oleva ohjelma sopii potilaille, joiden toimintakyky on vähintään kohtalainen. Lehti kehittää parhaillaan lisää vastaavia työkaluja.
– Psykoterapiaan pääsy kestää helposti vuoden. Se on pöyristyttävää. Hoitojärjestelmämme pitää pystyä parempaan. Tämä on yksi syy siihen, että meillä on hirveä depressioepidemia. Ratkaisu ei ole syytää lisää rahaa, vaan organisoida voimavarat järkevästi.
Artikkeli: Theory of psychological adaptive modes
Miia Soininen
toimittaja
Kuva: Panthermedia
Julkaistu Lääkärilehdessä 19/2016
