Joka kolmannessa suomalaisessa kodissa on lemmikki, joten moni altistuu niiden aiheuttamille taudeille.
Kuinka yleistä on, että ihminen sairastuu lemmikkinsä vuoksi, kliinisen mikrobiologian erikoislääkäri, professori Olli Vapalahti?
– Jos ihmisellä on normaali immuunijärjestelmä, on sairastuminen harvinaista. Pohjoisessa ilmastossa esiintyy huomattavasti vähemmän eläinperäisiä tauteja kuin lämpimämmissä maissa. Eläimillä on Suomessa vähän tautia levittäviä ulkoloisia, kuten kirppuja. Jos ilmasto lämpenee, infektiopaine kasvaa.
Jos ilmasto lämpenee, infektiopaine kasvaa.
Mitä tauteja lemmikit voivat välittää ihmisiin?
– Koiran suolinkainen on yksi yleisimmistä, mutta sitäkin on vain muutamalla prosentilla koirista Suomessa. Se aiheuttaa pennuille oireita, mutta harvoin aikuisille koirille. Ihmiselle sen vaellustoukat voivat aiheuttaa vakavankin sairauden. Koiran suolinkainen muuttuu tarttuvaksi koiran jätöksistä 2–4 viikossa.
Myös koirien ja kissojen suun bakteerit voivat aiheuttaa hankalia haavainfektioita. Kissanraapimatauti on kissojen kirpuista leviävä tauti, joka on yleinen monilla alueilla maailmassa, mutta Suomessa hyvin harvinainen. Raapimisen yhteydessä kirppujen ulosteesta peräisin oleva bakteeri pääsee ihmisen ihoon. Seurauksena voi olla jänisruton tapainen kuumeilu ja imusolmukesuurentumat.
Mitä tauteja koirien ja kissojen karvoissa kulkeutuneet punkit voivat aiheuttaa tutkijatohtori, dosentti, Essi M. Korhonen Helsingin yliopiston eläinlääketieteellisestä tiedekunnasta?
– On kahta lajia puutiaisia, joilla on ihmisen kannalta merkitystä. Toinen on tavalliseksi puutiaiseksi kutsuttu Ixodes rcsinus ja toinen Venäjältä suomeen kulkeutunut taigapunkki. Ihmiselle näiden punkkien puremat voivat aiheuttaa puutiaisaivokuumetta ja borrelioosia. Puutiaiset kantavat muitakin taudinaiheuttajia, kuten Anaplasma-bakteereita ja Babesia-alkueläimiä. Niiden merkitys ihmiselle on vähäinen, eikä Suomessa tiettävästi ole raportoitu kuin yksi tautitapaus ihmisellä. Maailmalla tunnetaan tapauksia, mutta oireet niissäkin ovat olleet tyypillisesti lieviä, flunssan kaltaisia: kuumetta ja päänsärkyä.
Kuinka yleistä on, että punkki tulee ihmiseen lemmikin karvojen kautta?
– Se on harvinaista, mutta mahdollista. Punkit tarvitsevat veriaterian selviytyäkseen elämänvaiheesta toiseen. Ne valmistautuvat tarrautumaan eläimeen tai ihmiseen tämän osuessa kohdalle. Kun punkki on kiinnittynyt eläimen ihoon, se ei yleensä irtoa siitä ennen kuin on saanut veriaterian. Jos se on jo saanut sen eläimestä, se ei enää tarvitse toista ateriaa ihmisestä. Jos punkki ei ole ehtinyt kiinnittyä eläimen ihoon, vaan tipahtaa karvan kautta ihmisen iholle, on olemassa pieni riski, että se kiinnittyisi ihmiseen. Suurimpana riskinä punkin tarttumisesta ihmiseen pidän sitä, että ihminen ulkoiluttaa lemmikkiä maastossa, jossa on punkkeja. Tällöin punkki tarttuu suoraan ihmiseen.
Mitä lemmikkien puremat tai raapaisut voivat aiheuttaa?
– Lemmikin puremaan kannattaa suhtautua vakavasti, etenkin ulkomailla. Jos esimerkiksi kulkukoira puree, suosittelen välittömästi käyntiä lääkärillä. Rabiesta eli vesikauhua esiintyy ulkomailla. Jos rabiesriski on ollut, eikä ole saatu sitä estävää rokotetta, voi tauti alkaa oireilla paljon myöhemmin. Silloin se on hengenvaarallinen, vaikkakin harvinainen. Tauti voi välittyä myös nuolaisun kautta rikkinäiselle iholle.
Euroopan maissa jo yleinen myyräekinokokki uhkaa Suomea samalla tavoin kuin rabies, ellei sitä torjuta. Skandinaviassa se on yhä harvinainen ulkomailta tuotujen eläinten häätöhoitojen vuoksi.
Miten lääkäreiden tulisi huomioida lemmikkien mahdollisesti aiheuttamat taudit Olli Vapalahti?
– Anamneesia ottaessa täytyisi muistaa kysyä eläimiin liittyvistä asioista. Jos kotona on eksoottisia lemmikkejä, niin voi tulla myös poikkeuksellisia tauteja. Tietoa lemmikkien mahdollisesti aiheuttamista tartunnoista saa muun muassa Ruokaviraston sivuilta ja THL:n eläinperäisiin tauteihin liittyviltä sivustoilta.
Ulla Ora
J uttu on julkaistu aiemmin Lääkärilehden verkkosivuilla.
