Vanha, väsynyt, avuton ja sekava. Tällaisia sanoja tulee monelle mieleen, kun puhutaan muistisairaista ihmisistä. Totuus on kuitenkin monisyisempi. Oulussa kehitetty Muistoista Musiikiksi -menetelmä osoittaa, että muistisairauteen sairastunut ihminen pystyy jopa luomaan ja oppimaan uusia asioita.
Muistoista musiikiksi -menetelmä on kehitetty Oulun seudun muistiyhdistyksen Vielä virtaa -hankkeessa, joka kuuluu Eloisa ikä -avustusohjelmaan. Menetelmän keskeisenä ajatuksena on, että musiikkia tehdään yhdessä muistisairaiden kanssa, ei heille esimerkiksi ohjaajan toimesta.
Menetelmän kehittäneen Maaret Meriläisen mukaan toiminta sai muotonsa vähitellen.
– Aluksi tarkoituksena oli, että musiikista pitävät muistisairaat laulavat yhdessä heille tuttuja lauluja. Pian huomasin, että ryhmässä oli ainesta paljon muuhunkin. Aloimme laulaa haastavampia yksin- ja kuorolauluja ja tehdä lauluja itsekin alusta loppuun. Lopuksi julkaisimme esityksemme Youtubessa, hän sanoo.
Lauluja muistoista
Meriläinen kertoo, että ensimmäisellä tapaamisella ryhmä valitsee yhdessä laulun aiheen. Sen jälkeen pidetään yhteinen muisteluhetki, jossa jokainen saa kertoa oman aiheeseen liittyvän muistonsa. Meriläinen kirjaa muistot ylös mahdollisimman tarkasti.
– Muistoja voi herätellä erilaisilla ärsykkeillä. Esimerkiksi Muistatko-laulua tehdessämme kuuntelimme linnun laulua ja haistelimme tervan tuoksua, hän kertoo.
Meriläisen mukaan muisto voi olla tarina, tunnelman kuvaus tai vaikka yksi sana. Muiston ei tarvitse edes olla todenmukainen. Tärkeintä on se, että muistelija saa kokea onnistuvansa muiston kertomisessa.
Meriläinen tekee muistojen pohjalta sanoituksen ja sävellyksen. Kun laulu on valmis, se kuunnellaan yhdessä. Tämän jälkeen ryhmäläisillä on mahdollisuus ehdottaa muutoksia. Kun kaikki hyväksyvät laulun, aloitetaan harjoitteleminen.
– Aiheen valintaan ja muistojen keräämiseen voi mennä useampikin tapaamiskerta. Minua on yllättänyt se, kuinka paljon ryhmäläiset antavat palautetta laulusta ja osallistuvat laulun tekemiseen. On ollut upeaa huomata, että muistisairaan on mahdollista oppia uusia lauluja. Oppimista helpottaa ryhmäläisten kiinnostus musiikkia kohtaan ja taustalla oleva musikaalisuus.
Meriläinen muistuttaa, että sanoja ei tarvitse osata ulkoa, vaan ne kannattaa kirjoittaa paperille. Kun laulu osataan riittävän hyvin, se nauhoitetaan ja kuunnellaan yhdessä.
Nauhoituksen jälkeen alkaa musiikkivideon teko. Esimerkiksi Muistatko-musiikkivideolla näkyy ryhmäläisten omia valokuvia lapsuuden ja nuoruuden vuosilta. Lopuksi video jaetaan sosiaalisessa mediassa.
– Mielestäni videon jakaminen on tärkeä osa toimintaa. Videoiden avulla on mahdollista muuttaa mielikuvaa muistisairaiden oletetusta osaamattomuudesta. Moni ajattelee turhaan, että muistisairauden diagnoosin jälkeen elämä on loppu, Meriläinen sanoo.
Uusi näkemys muistisairaiden kyvyistä
Ryhmän kanssa on tehty muistoista musiikiksi -menetelmän avulla jo kolme laulua. Lisäksi ryhmä on tehnyt ja julkaissut Muistojen lähteellä nimisen cd-levyn.
– Levy sisältää kaksi uutta laulua ja yhdeksän tuttua kansanlaulua. Ryhmäläiset osallistuivat levyn teon kaikkiin vaiheisiin.
Tällä hetkellä ryhmään kuuluu noin kymmenen jäsentä. Meriläinen on toiminnan ohjaaja ja häntä auttaa 2–3 vapaaehtoista.
– Jos ryhmään osallistuminen kiinnostaa, minuun voi ottaa yhteyttä. En pyydä lääkärintodistuksia muistisairaudesta, hän sanoo.
Meriläinen kannustaa kokeilemaan muistoista musiikiksi -menetelmää ennakkoluulottomasti. Hänen mukaansa toimintaa voi kehittää omalle ryhmälle sopivaksi ja sitä voi vetää vapaaehtoinenkin. Mallin ohjeet löytyvät ilmaiseksi internetistä
– Jos tietoa haluaa, voi olla yhteydessä suoraan minuunkin. Eräs musiikkikerholainen sanoi, että menetelmän käyttäminen vaatii uskallusta ja rohkeutta sekä ryhmältä että ohjaajalta. Virheitä ei saa pelätä. Jos ohjaajasta tuntuu, ettei hän osaa itse säveltää tai sanoittaa, hän voi pyytää apua alan harrastajilta, joita löytyy esimerkiksi kansalaisopistoista. Laulu voidaan sovittaa myös jo valmiiseen sävellykseen. Silloin täytyy tietenkin selvittää ensin tekijänoikeudet, Meriläinen neuvoo.
Hän kertoo, että menetelmän vaikutuksia on arvioitu pyytämällä kommentteja sekä ryhmäläisiltä että heidän omaisiltaan. Palaute on ollut myönteistä.
– Muistisairaat ovat olleet hyvillään huomatessaan omat kykynsä. Heistä on ollut antoisaa tunnistaa oma muisto ja kuva valmiista videosta. Läheisetkin ovat olleet aidosti ihmeissään, että ryhmä on saanut aikaiseksi jotain niin hienoa, Meriläinen sanoo.
Hän paljastaa, että ryhmä julkaisee uuden musiikkivideon Youtubessa äitien päivän aikoihin. Aiheena on äiti.
Kirjoittanut:
Johanna Nykopp
toimittaja
Kuva:
Kuvakaappaus Muistatko-musiikkivideolta
