Lapsiasiavaltuutetun painopisteenä on tänä vuonna lapsen oikeus terveyteen. Vaikka lasten terveys on kehittynyt parempaan suuntaan Suomessa vuosikymmenten aikana, rinnalle on tullut uusia haasteita.
Liikkumattomuus, ylipaino ja mielenterveyden ongelmat haastavat nyt lasten hyvinvointia. Ne myös liittyvät vahvasti toisiinsa.
Tampereen yliopiston lastentautiopin professorin Per Ashornin mielestä on hyvä, että ongelmista puhutaan monella saralla.
On suuri riski, että liikkumattomista masentuneista nuorista moni on sitä aikuisenakin.
– Nämä ovat isoja asioita lapsille ja nuorille nyt, ja mahdollisesti myös tulevaisuudessa. Terveyden edellytykset luodaan lapsuudessa. On suuri riski, että liikkumattomista masentuneista nuorista moni on sitä aikuisenakin.
Ashornin mukaan lasten liikkumattomuus, ylipaino ja mielenterveyden ongelmat ovat kaikki sidoksissa toisiinsa.
Esimerkiksi lasten painokysymys liittyy sosiaaliseen pahoinvointiin. Taustalla on isoja yhteiskunnallisia ilmiöitä ja laajempaa perheiden problematiikkaa, johon pitäisi puuttua kansallisella tasolla.
Korona-aikana väännettiin oikeuksien välillä
Ashornin mukaan korona-aikana lapsen oikeuksia poljettiin vahvasti, erityisesti lapsen oikeutta koulutukseen ja sosiaaliseen kanssakäymiseen. Tämä tehtiin korona-aikana kansanterveyteen vedoten. Keskustelu siitä, mitä oikeutta pitäisi suojella, kävi kuumana.
Kouluja suljettiin ja harrastuksia lakkautettiin epidemian taltuttamisen nimissä.
Alussa sulkutoimi oli Ashornin mukaan perusteltua epidemian pysäyttämiseksi ja perustui vanhoihin, toimiviin käytäntöihin infektioiden torjunnassa.
Melko nopeasti kävi ilmi, ettei se päde tässä epidemiassa, mutta silti koulut pidettiin kiinni.
– Lastenlääkärit olivat laajasti sitä mieltä, että kouluja pantiin kiinni kepein perustein ja ottivat siihen aika montakin kertaa kantaa. Tilanne osoitti, että lapsen oikeuksia on nopeampaa ja ehkä helpompaa polkea kuin joidenkin toisten.
Lapsiasiavaltuutettu valvoo lapsen etua ja oikeuksia
Lapsiasiavaltuutettu on itsenäinen ja riippumaton viranomainen, joka edistää lapsen edun ja oikeuksien toteutumista. Lapsiasiavaltuutettu varmistaa, että lasten asema ja oikeudet otetaan huomioon lainsäädännössä ja päätöksenteossa.
Yhdistyneet kansakunnat (YK) on tehnyt sopimuksen lapsen oikeuksista vuonna 1989. Melkein kaikki maailman valtiot ovat sopimuksessa mukana. Suomessa yleissopimus tuli voimaan vuonna 1991.
Lapsen oikeuksien yleissopimuksessa on 54 kohtaa. Ne ovat asioita, joista valtion ja kuntien päättäjien sekä kaikkien aikuisten pitää huolehtia.
Alkuperäinen juttu on julkaistu aiemmin Lääkärilehden verkkosivuilla.
