Kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten määrä on ollut kasvussa 1990-luvun alusta. Tarkkaa syytä ilmiölle ei tiedetä. Hieman yli 18 000 alle 18-vuotiasta oli sijoitettu sijaisperheeseen, sukulaisperheeseen, laitokseen tai perhekotiin vuonna 2013.
Huostaanotot ovat lisääntyneet erityisesti 16–17-vuotiailla; kolme prosenttia sen ikäisistä suomalaisnuorista on huostaanotettu, osa heistä oman päihdeongelman takia.
Huostaanoton vaikutuksista tiedetään toistaiseksi vähän. Tietoa ei ole myöskään siitä, millaisia ihmissuhteita lapselle muodostuu omiin tai sijaisvanhempiin. Ymmärrystä sijaishuollosta omanlaisenaan riskiympäristonä tulisikin vahvistaa kaikkialla sosiaali- ja terveyspalveluissa.
– Ei ole olemassa “huostassa”-nimistä paikkaa, jossa aina paistaa aurinko, Kuntaliiton erityisasiantuntija Aila Puustinen-Korhonen toteaa.
Suurin ongelma terveydenhuollon puolella on mielenterveyspalvelujen heikko saatavuus. Kuntaliiton vuonna 2013 tekemän selvityksen mukaan lähes puolet 0–17-vuotiaista kodin ulkopuolelle sijoitetuista lapsista ei saanut lainkaan mielenterveyspalveluja tai niiden järjestäminen oli hankalaa. Näitä ongelmia oli kaikkiaan 105 kunnassa.
Vanhempia tulee auttaa
Vanhempien mielenterveys- ja päihdeongelmat ovat suurin syy lapsen huostaanottoon. Ne myös ennustavat vahvasti lapsen omia mielenterveys- ja päihdeongelmia. Masentuneen vanhemman lapsista noin 60 prosenttia sairastuu ennen 25 vuoden ikää.
Vanhempien hoitoon tulee panostaa. Suurimmalla osalla psykiatriset ongelmat ovat tunnistamatta, kertoo apulaisylilääkäri Kirsi Riihimäki Järvenpään kaupungista.
– Lääkärin kannalta nämä aikuiset ovat hankalia, sillä he eivät helposti loksahda diagnoosinumeroihin. He ovat kyvyttömiä hakemaan apua ja heillä on usein negatiivisia kokemuksia esimerkiksi viranomaisista.
Riihimäki painottaa, että lastensuojelu ei ole hoitoa, vaan terveydenhuollon on astuttava mahdollisimman varhaisessa vaiheessa mukaan.
– Esimerkiksi yleislääkärin ja psykiatrin kannattaa rohkeasti kysyä neuvoa sosiaalityöntekijöiltä, jos epäilys lastensuojelun tarpeesta herää.
Hän muistuttaa, että lastensuojelu ei tarkoita huostaanottoa, vaan hyvinkin monenlaisia apumuotoja.
Lastensuojelun avohuollossa oli lähes 90 000 asiakasta vuonna 2013. Varhaisen puuttumisen ja ennaltaehkäisyn mallissa kustannukset jäävät murto-osaan huostaanoton kustannuksista.
Lapsen etua huostaanotossa käsiteltiin Lääkäriliiton etiikkaseminaarissa viime viikolla.
Kirjoittamut:
Jaana Ahlblad
toimittaja
Kuva: Panthermedia
Julkaistu Lääkärilehdessä 47/15.
