Suomalaiset gastrokirurgit ovat olleet kärjessä umpilisäketulehduksen konservatiivisen hoidon tutkimuksissa. Nyt ruotsalaiset ovat lähteneet kisaan mukaan tekemällä lasten appendisiitin hoidosta satunnaistetun sarjan.
Aineiston 51 lasta (keski-ikä 11–12 v) hoidettiin joko leikkauksella tai antibiootilla. Seuranta kesti 5 vuotta. Umpilisäketulehdus diagnosoitiin kliinisesti, laboratoriolöydösten perusteella (koholla olevat leukosyytit ja CRP) sekä kuvantamalla alavatsa joko kaikukuvauksella tai TT:llä.
Kun umpilisäke poistettiin, hoito onnistui aina. Sen sijaan antibiootilla hoidetussa ryhmässä 11 potilaalta umpilisäke jouduttiin poistamaan myöhemmin – tosin heistä vain neljällä oli histologinen appendisiitti. Yhdeksän lasta leikattiin ensimmäisen vuoden aikana, aiheena useimmiten lievä vatsakipu ja vanhempien vaatimus.
Tutkijat päättelivät, että myös lapsen komplisoitumaton umpilisäketulehdus voidaan hoitaa antibiootilla, mutta hoitosuositusta ei näin pienen potilassarjan perusteella voi antaa. On myös syytä pitää mielessä, että leikkaamaton tulehtunut umpilisäke lapsella saattaa lisätä myöhemmin oikean puolen koolonsyövän riskiä; tätä ruotsalaiset kirurgitkin pohtivat julkaisussaan.
Patkova B ym. Nonoperative treatment versus appendectomy for acute nonperforated appendicitis in children. Five-year follow up of a randomized controlled pilot trial. Ann Surg 2020;271:1030–5.
Hannu Paajanen
Uutinen on julkaistu aiemmin Lääkärilehdessä 49/2020.
