Pienten tehohoitokapasiteetti ei riitä.
– Julkisuus on huomannut lasten sydänkirurgian vaikean jonoutumisen. Kyse on kuitenkin lasten tehohoidon kokonaiskriisistä. Lasten elektiiviset sydänleikkaukset ovat olleet ainoa säätöruuvi lasten tehohoidossa. Se on nyt käännetty ihan loppuun, sanoo toimialajohtaja Jari Petäjä Husin Lasten ja nuorten sairauksilta.
Uuteen lastensairaalaan jonottaa 110 sydänlasta. Heistä 50 leikkauspotilasta on odottanut yli lakisääteisen 180 vuorokauden hoitotakuun. Lasten tehohoidon kriittisen tilanteen vuoksi Hus on tehnyt lokakuussa asiasta omavalvontailmoituksen aluehallintovirastolle ja Valviralle sekä informoinut osaltaan sosiaali- ja terveysministeriötä.
Ilmoituksen keskeinen sisältä on se, että Hus ei kykene purkamaan jonoa ilman tehohoidon kokonaiskapasiteetinnousua. Sydänlapsia suuremmassa riskissä ovat muut tehohoitoa tarvitsevat lapset, saatavuusongelmia on jatkuvasti.
– Lasten tehohoidon kokonaisuus on vakavasti riittämätön, sydänleikkaukset ovat indikaattori ongelmasta, painottaa Petäjä.
Sydänkirurgista leikkauspäätöstä ei tehdä ilman indikaatiota, joten oravanpyörä on valmis. Odottaessa lievästä vaivasta tulee kiireinen. Lapset ja perheet ovat myös henkisesti lujilla.
Lokakuussa kansallinen työryhmä sai selkeän ja kiireellisen toimeksiannon. Lasten tehohoidon nykytila ja tarve hoitomahdollisuuksien lisäämiseen yliopistosairaaloittain tulisi selvittää nopeasti.
Synnyttäjien siirtäminen konkreettinen keino
Uuden lastensairaalan teho-osasto on Petäjän mukaan Suomen kansallisin terveydenhuollon piste. Potilaiden jakauma vastaa käytännössä 1:1-suhteessa suomalaisten lasten väestöjakaumaa eikä tämä johdu ainoastaan keskitetystä sydänkirurgiasta.
– Siksi ongelma on koko Suomen yhteinen, ja ratkaisuun tarvitaan sen mukaista kansallista päättäväisyyttä. Toteutuskelpoisten keinojen osoittaminen on tietysti asiantuntijoiden tehtävä.
Aikataulu oli tiukka, sillä toimia tarvitaan välittömästi, ja lisäksi menetetyn tehohoitokapasiteetin elpyminen Uudessa lastensairaalassa vaatii aikaa.
Työryhmä oli yksimielinen tarvittavista järjestelyistä ja sai nopeasti aikaan juuri julkaistun, konkreettisen ehdotuksen: Pikkukeskosten hoitoa Husin alueelta tulee siirtää muualle Suomeen ja vapauttaa Uuden lastensairaalan vastasyntyneiden teho-osastolta kapasiteettia leikkausten jälkeiselle tehohoidolle. Petäjä kertoo tarvittavan uuden osaamisen luomisen tällä tavalla olevan realistista nopeasti.
– Keskosia hoidetaan tasalaatuisesti viidessä yliopistosairaalassa, hän muistuttaa.
Synnyttäjien kannalta kyse on vähäisestä muutoksesta.
– Jos vuoden juoksussa korkeintaan muutaman kymmenen uhkaavan keskossynnytyksen siirto Tampereelle ja Turkuun onnistuu, saadaan lasten tehon ahdinko helpotettua noin kahden potilaspaikan verran. Se on jo yli puolet kaikkein kriittisimmästä tehohoidon tuotantovajeesta, Petäjä laskee.
Pikkukeskosille paikkoja Taysiin ja Tyksiin
Käytännössä Husin alueelta siirrettäisiin muutamia riskisynnyttäjiä toisaalle kansallisille paikoille. Tämä koskisi tilanteita, joissa ennenaikaisuuden uhka olisi selkeä. Tyypillinen tilanne voisi olla esimerkiksi vedenmeno kaksoisraskaudessa pienillä viikoilla. Keskossynnytys on riittävän varma, usein muutamien päivien varoitusajalla, ja potilaan siirto vaakatasossa toiseen sairaanhoitopiiriin onnistuu turvallisesti.
Ensisijaisesti synnyttäjiä siirrettäisiin Turun yliopistolliseen keskussairaalaan ja Tampereen yliopistolliseen sairaalaan. Tätä varten Tyksin ja Taysin vastasyntyneiden tehohoitokapasiteettia tulisi lisätä. Molempiin sairaaloihin on tällä hetkellä suunnitteilla kahden lisäpaikan perustaminen vastasyntyneiden teho-osastolle. Husissa paikkoja on nykyisin 16.
– Toive on siis, että näistä paikoista kaksi tai maksimissaan kolme saataisiin postoperatiivisten potilaiden käyttöön.
Työryhmän esittämät toimet tarvitsevat valtiovallan kannanoton. Sotessa valtio on keskeinen vastuutaho kansallisen tasa-arvoisuuden takaamisessa.
– Alueellisten ja kansallisten vastuiden suuri ero tulee nyt hyvin konkreettisesti esiin, eikä sote-järjestelmällä ole valmista vastausta tähän.
Pediatriset tehohoitovalmiudet keskitetty Helsinkiin
Tehohoitopaikkoja lapsille on Suomessa kaikkiaan 150. Tällä hetkellä lapsia voidaan hoitaa ainoastaan 132 tehohoitopaikalla. Vastasyntyneille paikkoja on 98, muita lasten paikkoja on 34. Merkittävä osa tehohoitopaikoista on suljettuina hoitohenkilökunnan vajeen vuoksi.
Vastasyntyneiden tehohoitovalmiudet ovat riittävän hyvät ja väestöön suhteutetut kaikissa Suomen yliopistollisissa sairaaloissa. Isompien lasten tehohoitovalmiudet sen sijaan ovat varsin vaihtelevia. Heitä saatetaan hoitaa esimerkiksi aikuisteholla, aikuisteholääkärin tai lastenlääkärin toimesta. Erityisosaaminen ja tekniikka on heidän osaltaan keskitetty Husiin.
– Lisäpaikat muissa sairaaloissa eivät syö keskittämisen etuja, Petäjä korostaa.
– Helsinki kykenee hoitamaan kaikki harvinaissairauspulmat, jos toimitaan työryhmän ehdotuksen mukaan.
Tällä hetkellä Husin lasten tehohoidosta kolmasosa (33 %) kohdistuu Hus-piirin lapsille ja kaksi kolmasosaa (67 %) muiden sairaanhoitopiirien lapsille.
Hätämekanismista normaaliksi toiminnaksi
Ilman rahaa muutos ei ole toteutettavissa. Rahoitusta tarvittaisiin Husin tehohoidon yksiköihin vähintään kolmen vuoden ajaksi. Välitön rahoitustarve kohdennettaisiin hoitajien rekrytointiin ja kannustuslisiin.
Uusien tehopaikkojen perustaminen muualle maahan huoltovarmuuden perusteella vaatii kustannusten kattamista lisärahoituksella. Lasten tehohoitajien koulutuspolku on pysyvä lisäkustannus.
– Lasten tehohoidon turvaamiseen tarvittava, yliopistosairaaloille kohdennettava noin viiden miljoonan euron vuosittainen rahoitustarve on asian painoarvoon nähden hyvin maltillinen.
Uuden lastensairaalan yksikkö on kansallisesti kriittinen, erityisosaamista tarjoava yksikkö, jonka toimintakyvystä sairaat lapset ovat riippuvaisia. Tehohoitopäivä Husissa maksaa noin 5500 euroa.
Lasten tehohoidon kansallinen toimintavalmius halutaan varmistaa, oli menossa sitten epidemia tai mikä tahansa kriisitilanne. Huoltovarmuuden ja osaamisen ylläpitämiseksi luotaisiin systemaattinen lasten tehohoidon ja tehohoitolääketieteen lisäkoulutuspolku sairaanhoitajille ja erikoislääkäreille.
– Tilanne on poikkeuksellinen: lasten hoidosta vastaavat lääkärit ovat yksimielisiä siitä, että näin tulee toimia, Petäjä tiivistää.
– Nyt on hätä, ehdotus on konkreettinen, ja kaikki yliopistosairaalat ovat tämän takana.
Petäjän mukaan esitys on erinomainen esimerkki siitä, mitä johtavat lääkärit voivat saada aikaan nopeasti yli hallinnollisten rajojen.
– Hätämekanismista organisoiduksi normaalitoiminnaksi, työryhmä on mielestäni onnistunut erittäin hyvin.
Lasten sydänleikkausten ostopalvelumahdollisuutta muista pohjoismaisista yliopistosairaaloista selvitetään myös. Hoitajapula vaivaa myös näitä maita.
– Turvautuminen perheiden lähettämiseen ulkomaille saamaan kaikkein yksinkertaisinta sydänkirurgista hoitoa olisi surullinen epäonnistuminen kaikilta meiltä yhteisesti, mutta potilas edellä mennään, summaa Petäjä.
Maria Nummela
Uutinen on julkaistu aiemmin Lääkärilehden verkkosivuilla.
