Tammikuun alun uutiset alakouluikäisen lapsen kuolemasta koronaan Etelä-Pohjanmaalla ja 7-vuotiaan lapsen koronakuolemasta Virossa järkyttävät. Tapaukset ovat surullisia, mutta kuitenkin hyvin harvinaisia.
Unicefin tilastojen mukaan maailmassa on alle 20-vuotiailla yli 12 000 koronaan liittyvää kuolemaa. Luku on 0,4 prosenttia kaikista koronakuolemista. Yhdysvaltain tautikeskus CDC on raportoinut vajaat 800 koronakuolemaa alle 19-vuotiailla.
– Julkaistua tutkimustietoa on aika vähän. Onneksi Suomesta ei ole tilastomielessä kerrottavaa, toteaa ylilääkäri Emmi Sarvikivi Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta (THL).
Hänen mukaansa asia hahmottuu hyvin esimerkiksi marraskuussa julkaistusta väestöpohjaisesta, rekisteritietoihin perustuvasta brittitutkimuksesta, joka selvitti lasten ja nuorten koronakuolleisuutta Englannissa ensimmäisenä koronavuonna, maaliskuusta 2020 helmikuuhun 2021. Kiertävät koronavirustyypit olivat tuolloin niin sanottu villityypin virus ja alfavariantti. Rokotteita ei vielä ollut käytössä lapsilla. Smith C ym. Nat. Med. 11.11.2021
Yhteensä koronaan kuoli 25 lasta. 22 kuolemaa liittyi akuuttiin koronainfektioon ja kolme koronainfektiota seuranneeseen hyperinflammatoriseen oireyhtymään.
Yhteensä tuona aikana Englannissa kuoli yhteensä 3105 lasta ja nuorta. Heistä 61 oli kuollessaan koronapositiivisia, mutta suurimmalla osalla kuolinsyy oli muu kuin koronainfektio.
Astma ja diabetes eivät näy brittien kuolintilastoissa
Kolmella neljästä koronaan kuolleesta lapsesta tai nuoresta oli yksi tai useampia perussairauksia, ilmenee brittitutkimuksesta.
Yleisimpiä olivat neurologiset perussairaudet. Kuolleisuus liittyi nimenomaan vaikeaan neurologiseen perussairauteen, esimerkiksi synnynnäiseen geneettiseen tai metaboliseen poikkeavuuteen tai iskeemiseen keskushermostovaurioon.
Muita koronakuolemiin liitettyjä riskitekijöitä olivat esimerkiksi useampaan kuin yhteen elinjärjestelmään liittyvä perussairaus, yli 10 vuoden ikä ja tietyt etniset ryhmät.
Kuolleiden joukossa ei ollut lapsia tai nuoria, joilla olisi ollut yksittäisenä astma, tyypin 1 diabetes tai Downin syndrooma, jotka on luokiteltu vakavan koronataudin riskitekijöiksi.
Eniten sairaalaan joutuu vauvoja
Lasten koronainfektioon liittyvät vakavat tautitapaukset ovat harvinaisia.
– Erikoissairaanhoidon ilmaantuvuus alle 12-vuotiailla ei ole Suomessa merkittävästi noussut edes meneillään olevan epidemiahuipun aikana. Tässä ikäryhmässä sairaalahoidetuissa korostuu alle yksivuotiaiden osuus, kuten yleensäkin hengitystieinfektioiden aiheuttamissa sairaalahoitojaksoissa, Sarvikivi kertoo.
KRAR:n työpaperissa 37/2021 todetaan yhteenvetona, että lääketieteellisillä riskitekijöillä, joihin kuuluvat eri elinjärjestelmien pitkäaikaissairaudet tai synnynnäiset viat, kromosomiviat, neurologiset vammat ja huomattava ylipainoisuus, on tutkimusten mukaan vahva yhteys lasten koronainfektiosta johtuvaan sairaalahoidon ja tehohoidon tarpeeseen.
Hyperinflammatorisen oireyhtymän riski ei yhdisty yhtä selvästi taustasairauksiin kuin muu sairaalahoidon tarve. Sen sijaan sen riski saattaa olla suurempi ylipainoisilla.
THL:n julkaisemissa tilastoissa koronatapauksista, sairaalahoidoista ja kuolleisuudesta ei näy yhtään alle 20-vuotiaan koronakuolemaa. Yksityisyydensuojan turvaamiseksi alle viisi löydöstä sisältävien ryhmien lukuja ei näytetä erikseen. Lasten koronakuolemia on siis Suomessa sattunut lehtitietojen mukaan ainakin yksi, mutta THL:n julkaisemien tilastojen mukaan vähemmän kuin viisi.
Anne Seppänen
Uutinen on julkaistu aiemmin Lääkärilehden verkkosivuilla.
