Lapsen elvytystilanne johtuu lähes aina hengitysvaikeudesta – toisin kuin aikuisilla, joilla tavallisin elvytystilanteen syy on sydänperäinen. Lapsen elvytyksessä keskitytäänkin ensisijaisesti palauttamaan hengitystoiminta ja vasta toissijaisesti huolehditaan sydämen toiminnan palauttamisesta, kirjoittaa Pentti K. Suominen Lääkärilehdessä.
Ennuste on erittäin hyvä, mikäli hengityspysähdys ei ole vielä johtanut sydämenpysähdykseen. Lapsen sydämenpysähdyksen tavallisimmat syyt ovat kätkytkuolema, hengitysvaikeudet, hukuksiin joutuminen ja vammat. Näissä tapauksissa elvytystulokset ovat olleet vaatimattomat: tutkimusaineistoissa 4–16 % on selviytynyt hengissä, mutta neurologisesti täysin toipuneita on vähän.
Vuonna 2012 Helsingin ensihoidon potilaista 4,5 % oli lapsia, ja suuririskisiä hätätilanteita oli näistä tehtävistä vain 5 %. Lastenklinikan päivystykseen saapuvista potilaista vain noin 7 % tuodaan ambulanssilla ja hengenvaarallisia hätätilanteita päivystyspoliklinikalla on keskimäärin yksi viikossa. Tavallisimmin päivystykseen hakeudutaan trauman tai hengitysvaikeuden vuoksi.
Lähde: Suominen PK. Lasten hätätilanteet ja niiden hoito. Suom Lääkäril 2017;72:1933–9.
kirjoittaja:
Marianne Jansson
toimittaja
Kuva: Fotolia
Artikkeli on julkaistu Lääkärilehdessä 36/2017.
Lue artikkeli kokonaisuudessaan alla olevasta linkistä.
