Laservaloa on käytetty ihosairauksien hoitoon 60-luvulta alkaen, kirjoittavat Toni ja Ari Karppinen Lääkärilehdessä julkaistussa katsauksessa. Tekniikka on kehittynyt vauhdilla, mutta osa vanhoistakin hoidoista on säilyttänyt asemansa. Yleisimmistä käyttöaiheista on kertynyt runsaasti tutkimustietoa ja siten vahva näytönaste.
Laserlaitteet voidaan jakaa aallon- ja pulssipituuden mukaan toiminnallisiin ryhmiin, joilla on omat käyttöaiheensa. Laser on ensisijainen hoito esimerkiksi vaskulaarimuutoksiin, arpimuutoksiin ja rinofyymaan sekä tatuointien ja ihokarvojen poistoon. Se tarjoutuu hoitovaihtoehtona tai adjuvanttihoitona myös esimerkiksi varsiluomien, rasvasyylien, virussyylien ja muiden hyvänlaatuisten ihomuutosten ablaatioon sekä kynsisilsan hoitoon.
Laserilla ei sen sijaan pidä poistaa ihontasaisia pigmenttiluomia. Mikäli kyseessä olisikin melanooma, seuraukset voisivat olla kohtalokkaat. Lisäksi hyvänlaatuisetkin pigmenttiluomet uusivat hoidon jälkeen. Muutoinkaan ihomuutosta ei saa poistaa laserilla, mikäli diagnoosista on epävarmuutta.
Iho-ongelmien hoitotulosten on oltava esteettisesti hyväksyttäviä. Pelkin esteettisin perustein tehtävät hoidot ovat arvonlisäverollisia.
Lähde: Karppinen T, Karppinen A. Laserhoidot ihotaudeissa ja ihon esteettisessä korjailussa. Suom Lääkäril 2018;73:3013–8.
Kirjoittaja:
Tiina Huttu
toimittaja
Kuva: Alma Lasers
Artikkeli on julkaistu Lääkärilehdessä 50–52/2018.
