Huonot sosiaaliset olosuhteet lapsuudessa ovat yhteydessä korkeampaan verenpaineeseen aikuisiässä. Negatiiviset lapsuuden kokemukset lisäävät humalahakuisen juomisen riskiä aikuisuudessa. Lisäksi käytöshäiriöt lapsuudessa lisäävät kokonais- ja syöpäkuolleisuuden riskiä aikuisuudessa. Näin kertoo Laura Kauhasen väitöstutkimus.
Käytöshäiriöt voivat vaikuttaa pitkäaikaisten elämäntapatekijöiden, kuten tupakoinnin ja alkoholin kulutuksen kautta lisääntyneeseen sairastuvuuden ja kuolleisuuden riskiin myöhemmässä elämänvaiheessa.
Kauhasen mukaan tuloksista voi päätellä, että on tärkeää tukea terveyteen liittyviä tekijöitä jo elämän varhaisvaiheessa, jotta terveys olisi hyvä myös aikuisuudessa. Esimerkiksi neuvolatoimintaa voitaisiin kehittää siten, että terveydenhoitajan kotikäyntejä tehtäisiin aikaisempaa enemmän ja molemmat vanhemmat olisivat kokonaisvaltaisesti mukana lapsen kasvatukseen ja kehitykseen liittyvissä asioissa.
Tutkimuksessa selvitettiin lapsuuden sosiaalisen huono-osaisuuden yhteyttä kokonaiskuolleisuuteen sekä sydän- ja verisuonisairastuvuuteen ja -kuolleisuuteen. Lisäksi tutkittiin ripulin, huonon hygienian ja huonojen sosiaalisten olosuhteiden yhteyttä verenpaineeseen, negatiivisten lapsuudenkokemusten yhteyttä humalahakuiseen juomiseen sekä käytös- ja tunne-elämän häiriöiden yhteyttä kokonais- ja eri syistä johtuvaan sairastavuuteen ja -kuolleisuuteen aikuisuudessa.
Tutkimusaineistona olivat itäsuomalaiseen Sepelvaltimotaudin vaaratekijät -kohorttitutkimukseen osallistuneet miehet. Mukana oli 2 682 miestä, jotka olivat 42–60-vuotiaita tutkimuksen alussa 1980-luvulla.
Terveystieteiden maisteri Laura Kauhasen väitöskirja Lapsuuden fyysisten, psyykkisten ja sosiaalisten olosuhteiden yhteys aikuisuuden terveyteen (Childhood determinants of later health) tarkastettiin 4.1.2013 Itä-Suomen yliopistossa.
Kuva: Panthermedia
Julkaistu Lääkärilehden verkkosivuilla.
