Lapset istuvat vanhempiensa sylissä tai vieressä tutkimushuoneessa, jossa on mahdollisuus katsella videoita, kirjoja tai leluja Helsingin yliopiston tutkimuksen aikana. Tutkimus tehtiin käyttäytymistieteiden laitoksen aivotutkimuslaboratorioissa ja siinä käytettiin pienten lasten tutkimiseen hyvin soveltuvaa aivosähkökäyrään perustuvaa tutkimusmenetelmää.
Paljon musisoivien perheiden lapsilla havaittiin useiden eri aivovasteiden olevan kehittyneempiä kuin niillä lapsilla, joiden perheet harrastivat musiikkia vain musiikkileikkikoulussa.
– Tutkimme aivotoimintaa, joka on lapsen tarkkaavaisuuden suunnasta riippumatonta. Mittasimme äänten piirteiden erotteluun sekä tarkkaavaisuuden säätelyyn liittyviä aivovasteita itse kehittämässämme tutkimusasetelmassa. Aivovasteet kertovat yleisestä kuulojärjestelmän ja tarkkaavuuden säätelyn kehityksestä, eivätkä sinänsä suoranaisesti liity pelkästään musiikkiin vaan kaikkeen kuulemiseen, psykologi Vesa Putkinen kertoo.
Musiikkiharrastuksesta on osoitettu olevan hyötyä myös äidinkielen ja vieraiden kielten oppimisessa sekä tarkkaavuustaidoissa dosentti Minna Huotilaisen mukaan.
– Tämän tutkimuksen tulos korostaa erityisesti vanhempien laulamista lapselle ja lapsen omatoimista ja omaehtoista musisointia. Musiikki on aivojen kehityksen kannalta hyödyllinen harrastus, Huotilainen painottaa.
Kuva: Panthermedia
Julkaistu Lääkärilehden verkkosivuilla.
