Maakunnista Lapissa kului eniten rahaa sote-palveluihin vuonna 2017, kun huomioidaan asukkaiden palvelujen tarve.
Lapin tarvevakioidut sote-menot olivat noin 11 prosenttia suuremmat kuin maassa keskimäärin. Pienimmät menot olivat Pohjois-Karjalassa: noin 7 prosenttia maan keskitasoa alhaisemmat.
Luvut selviävät THL:n tilastosta.
Palvelujen tarpeessa on suuria alueellisia eroja. Tarpeisiin vaikuttavat asukkaiden ikä- ja sukupuolijakauma, sairastavuus sekä sosioekonomiset tekijät.
Etelä-Savossa palvelujen tarvetta oli eniten, 21 prosenttia enemmän kuin maassa keskimäärin. Uudellamaalla palvelutarve oli puolestaan 12 prosenttia maan keskitasoa vähäisempi.
Kuntatasolla vaihtelu oli vielä suurempaa.
– Esimerkiksi Kainuun Ristijärvellä palvelujen tarvetta oli 65 prosenttia enemmän kuin maassa keskimäärin, kun taas Pohjanmaalla Luodon kunnassa sitä oli 20 prosenttia vähemmän, sanoo erikoistutkija Suvi Mäklin THL:n tiedotteessa.
Tarvevakioidut menot eivät kerro laadusta
Kunnat käyttivät sote-palvelujen järjestämiseen keskimäärin 3 100 euroa asukasta kohti vuonna 2017. Erot kuntien välillä eivät katoa, vaikka palvelujen tarve otetaan huomioon.
Suurimmat tarvevakioidut menot olivat Lapin Pelkosenniemellä, 53 prosenttia enemmän kuin maassa keskimäärin, pienimmät Kymenlaakson Miehikkälässä, 24 prosenttia keskimääräistä vähemmän asukasta kohti.
Tarvevakioidut menot eivät kerro palveluiden laadusta tai saatavuudesta.
Tarvevakioidut menot voivat olla maan keskitasoa matalammat, jos toiminta on tehokasta, hoitoketjut toimivat, yksikkökustannukset ovat pienet – tai jos alueella käytetään paljon kunnallisia palveluja korvaavia yksityisiä palveluja, kuten työterveyshuoltoa.
Toisaalta korkeat tarvevakioidut menot voivat olla seurausta siitä, että alueella on päätetty panostaa keskimääräistä enemmän sosiaali- ja terveyspalveluihin.
kirjoittaja: Heli Väyrynen
Kuva: Sami Perttilä
Julkaistu aiemmin Lääkärilehden verkossa.
