Lääkäriliiton laatupalkinnon saivat Tampereen yliopistollinen sairaala, Seinäjoen keskussairaala ja HYKS Psykiatrian Työkyvyntutkimuspoliklinikka toteuttamistaan hankkeista. Palkittuja ei asetettu paremmuusjärjestykseen ja palkintosumma oli kullekin 4 000 euroa. Valinnoissa painotettiin uutta näkökulmaa potilaan hyödyksi, vaikuttavuutta ja hyödynnettävyyttä muuallakin.
Perhehuoneita synnyttäneille
Tampereen yliopistollinen sairaala (TAYS) sai laatupalkinnon tunnustuksena potilashotellimallin luomisesta synnyttäneen perheen hoidossa. TAYS on Suomen kolmanneksi vilkkain synnytyssairaala, jossa hoidetaan vuosittain 5 200–5 400 synnytystä.
Lapsivuodeosastot ovat olleet ruuhkaisia, eikä synnyttäneille pystytty tarjoamaan perhehuoneita. Osa synnyttäneistä perheistä päätettiin siirtää synnytyksen jälkeen toipumaan sairaalan kampusalueella olevaan potilashotelliin. Tavoitteena oli parantaa synnyttävien perheiden palvelua, lisätä isän tai läheisen läsnäoloa ja tukea tärkeäksi tiedetyn varhaisen vuorovaikutuksen kehittymistä mahdollistamalla perheen yhdessäolo synnytyksen jälkeen.
Kevään 2014 aikana moniammatillisessa työryhmässä määriteltiin lääketieteelliset ja hoidolliset kriteerit äidin ja vastasyntyneen osalta hotelliin siirtymiselle sekä laadittiin ohjeet neuvolalle, synnyttäjille ja sairaalan henkilökunnalle. Pirkanmaan alueen perusterveydenhuollon ja neuvoloiden henkilökuntaa informoitiin tulevasta muutoksesta, ja suuri osa kuntien äitiysneuvoloiden terveydenhoitajista kävi tutustumassa TAYS:n synnytystoimintaan ja potilashotelliin. Hotellin neljännen kerroksen huoneet varusteltiin vastasyntyneille ja perheille soveltuviksi.
Potilashotellin neljäs kerros on nimetty Perheonneksi.
– Tähän mennessä Perheonnessa on yöpynyt synnytyksen jälkeen jo noin 2 200 perhettä. Potilashotellin käyttö on nyt kiinteä osa TAYS:n synnytystoimintaa ja kokemukset siitä ovat olleet pelkästään myönteisiä. Matalan riskin synnyttäjien perheiden hoito potilashotellissa on myös mahdollistanut neljän perhehuoneen perustamisen riskiperheille varsinaiselle sairaalan lapsivuodeosastolle, ylilääkäri Eija Tomás kertoo.
Allergiapotilaille tehokas hoitoketju
Seinäjoen keskussairaalan ihotautien ja allergologian sekä tietohallinnon toimintayksiköt saivat palkinnon allergiayksikön auditoidusta laatujärjestelmästä, systemaattisesta potilasohjausmallista ja sähköisestä allergiaohjelmasta. Allergiayksiköllä on nyt laatukäsikirja, jossa toiminta on kuvattu yksityiskohtaisesti. Sähköisen ohjelmaversion kautta allergiayksikkö voi välittää ajantasaista allergiatietoa ammattilaisille ja potilaille sekä Kanta-arkiston että Omakannan kautta.
Kehitystyön ansiosta jonotusajat ovat lyhentyneet, allergiatestauksen laatu on entistä tasaisempaa ja potilasohjaus on systemaattisempaa. Potilaita on voitu motivoida pitkäaikaiseen omahoitoon ja hoidon tulokset ovat parantuneet. Virheet kokonaisuudessaan ovat vähentyneet ja potilasturvallisuus on lisääntynyt.
– Hyvät tulokset ovat herättäneet kiinnostusta, ja meille on tehty useita tutustumiskäyntejä. Kehittämäämme laatukäsikirjaa on tilattu moneen allergiatestejä tekevään yksikköön ympäri Suomea, ylilääkäri Mirja Tuomiranta kertoo.
– Kehittämistoimintamme perustuu potilaskeskeiseen ajatteluun ja yhdessä tekemiseen. Sähköisistä toimintamalleista ja strategisesta tietojohtamisesta on tullut tärkeimpiä työkalujamme sekä jokapäiväiseen työhön että tuleviin kehittämishankkeisiimme.
Nopea työkyvynarviointi edistää työhönpaluuta
HYKS Psykiatrian Työkyvyntutkimuspoliklinikka (TTPKL) palkittiin psykiatrisen työkyvynarvioinnin laatu ja vaikuttavuus -toiminnan kehittämishankkeesta. Toimintaansa muokkaamalla TTPKL on kyennyt nopeuttamaan työkyvynarviointeja ja saavuttamaan monenlaisia hyötyjä.
TTPKL tarjoaa vaativia työkyky- ja kuntoutusarvioita, työkykykonsultaatioita, asiantuntijapalveluita ja koulutusta valtakunnallisesti. Arviointijaksolle tai konsultaatioon otetaan tutkittavia paitsi terveydenhuollon lähetteellä, myös työeläkelaitosten, Kelan, TE-keskuksen ym. laitosten ohjaamina.
Kehittämishankkeen myötä työkyvynarvioinnit on kohdennettu aiempaa tehokkaammin yhteistyössä lähettävien tahojen kanssa. Tämä on edellyttänyt tiedottamista, kouluttamista ja konsultoimista.
– Laadukkaan ja oikea-aikaisen psykiatrisen työkyvynarvioinnin keinoin voidaan säästää kustannuksia. Tutkittavien työhönpaluu lisääntyy, hoito kohdentuu oikein, toipuminen etenee, eläkehylkäyskierre katkeaa ja ylimääräiset lääkärikäynnit karsiutuvat, osastonylilääkäri Katinka Tuisku toteaa.
Sari Kosonen
viestinnän asiantuntija
Kuva: Panthermedia
Julkaistu Lääkärilehdessä 49/2014.
