Lääkeyritykset tekivät viime vuonna 1 694 saatavuushäiriöilmoitusta Fimealle.
Edellisvuonna Fimea sai 1 213 ilmoitusta. Nousua on 39,7 prosenttia.
Eniten ihmisille tarkoitettujen lääkkeiden saatavuushäiriöitä ilmoitettiin sydän- ja verisuonisairauksien ja hermostoon vaikuttavissa lääkkeissä. Näiden osuus oli 48 prosenttia ihmisille tarkoitettujen lääkkeiden saatavuushäiriöilmoituksista.
Myös sukupuoli- ja virtsaelinsairauksien sekä ruoansulatussairauksien ja aineenvaihduntasairauksien lääkkeissä ilmoitettiin merkittävä määrä saatavuushäiriöitä, yhteensä 18 prosenttia kaikista saatavuushäiriöilmoituksista.
Osittain muutosta saattaa selittää muuttunut ilmoituskäytäntö. Viime vuoden lokakuun alusta alkaen lääkeyritykset ovat ilmoittaneet saatavuushäiriöistä pakkauskokokohtaisesti. Aiemmin samassa ilmoituksessa on voinut ilmoittaa useamman pakkauskoon kerralla. Ilmoitusten lukumäärä on kuitenkin lisääntynyt jo useamman vuoden ajan kaikissa EU-maissa, myös Suomessa.
Lokakuun alkuun mennessä ilmoituksia oli vastaanotettu yhteensä 1241 kappaletta.
Tuotanto- ja jakeluketjut ovat haavoittuvia
Saatavuushäiriöilmoitusten lisääntyminen koskee erityisesti pitkään markkinoilla olleita lääkevalmisteita, joiden raaka-aineiden tuotanto saattaa olla hyvin keskittynyttä ja siirtynyt Euroopan talousalueen ulkopuolisiin maihin.
Myös lääkevalmisteen tuotantoon osallistuvien toimijoiden ja tuotannon vaiheiden määrä saattaa olla näissä valmisteissa suuri, mikä tekee tuotanto- ja jakeluketjusta haavoittuvan.
Suomessa erityisesti kriittisissä ja elintärkeissä lääkkeissä saatavuutta turvaa osaltaan velvoitevarastointi. Näiden lääkkeiden velvoitevarastojen käyttöön myönnettyjä alituslupia ei haettu Fimeasta vuonna 2019 merkittävästi edellisvuoteen enempää.
Fimea on julkaissut uudistetun lääkehaun, jossa saatavuushäiriötiedot löytyvät lääkkeitä hakiessa. Lisäksi saatavuushäiriöille on luotu oma hakukone.
Minna Pihlava
Juttu on julkaistu aiemmin Lääkärilehden verkkosivuilla.
