Verkkopohjainen kognitiivinen käyttäytymisterapia vähentää itsemurha-ajatusten todennäköisyyttä lääketieteen opiskelijoilla, kertoo JAMA Psychiatry -lehdessä julkaistu tutkimus.
Lääkärien itsemurhariski on korkeampi kuin muun väestön, ja Yhdysvalloissa itsemurhan tekee keskimäärin yksi lääkäri päivässä. Tutkimuksen mukaan riski on erityisen korkea juuri kliiniseen työhön siirtyneillä opiskelijoilla. Vain harva hakeutuu hoitoon mielenterveysongelmien takia, joten ennaltaehkäisylle on tarvetta.
Kahdessa yhdysvaltalaisessa yliopistosairaalassa toteutettu tutkimus käsitti 199 lääkäriharjoittelijaa eri erikoisaloilta. Opiskelijat olivat keskimäärin 25-vuotiaita. Heidät satunnaistettiin ryhmiin, joissa toiset käyttivät terapiaohjelmaa verkossa ja toiset saivat tietoa mielenterveydestä sähköpostitse.
Terapiaryhmän opiskelijat käyttivät ohjelmaa neljän viikon ajan ennen harjoitteluvuoden alkamista. Yksi viikoittainen sessio kesti puoli tuntia. Opiskelijat ohjattiin käymään verkkosivuilla myös muutaman kerran seurantavuoden aikana.
Terapiaryhmässä itsemurha-ajatuksia esiintyi 12 prosentilla osallistujista. Pelkkää tietoa saaneista 21,2 prosenttia ajatteli jossain vaiheessa itsetuhoisesti. Terapiaryhmässä itsemurha-ajattelun riski oli 60 prosenttia pienempi.
Verkko-ohjelma ei ole leimaava
Tutkimuksessa käytettiin interaktiivista MoodGYM-ohjelmaa, joka auttaa ymmärtämään ajatusten, tunteiden ja käyttäytymisen vuorovaikutusta.
Ohjelma opettaa kognitiivisia tekniikoita, joilla voi tunnistaa ja kyseenalaistaa epärealistisia tai kielteisiä ajatuksia. Se sisältää myös strategioita ongelmien ratkaisuun.
Opiskelijat saivat käyttää ohjelmaa anonyymisti.
Tutkijoiden mukaan tutkimus osoittaa, että verkossa toteutettavat itsemurhien ehkäisyohjelmat sopivat lääketieteen opiskelijoille ja ovat todennäköisesti vähemmän leimaavia kuin mielenterveysongelmien hoito-ohjelmat.
He katsovat, että vastaavan edullisen ja tehokkaan itsemurhien ehkäisyohjelman voisi helposti ottaa käyttöön lääkärikoulutuksessa laajemminkin.
Lehden pääkirjoituksen mukaan lääkärit eivät useinkaan tunnista omaa masennustaan tai lääkitsevät sitä itse. Leimautumiseen ja luottamuksellisuuteen liittyvät huolet haittaavat lääkärien ja opiskelijoiden hoitoon hakeutumista. Tutkimus tuo uutta ja kaivattua tietoa siitä, miten ongelmia voidaan ehkäistä.
Lähde:
JAMA Psychiatry
Kirjoittanut:
Miia Soininen
toimittaja
Kuva: Sami Perttilä
Julkaistu Lääkärilehden verkkosivuilla.
