Eurooppalaisten lääkärien komitea, CPME haluaa vetää selvät rajat lääketieteen ja muiden hoitomuotojen, kuten täydentävien hoitojen ja vaihtoehtohoitojen välille. Komitea toteaa kannanotossaan, että julkisen terveydenhuollon tulee tukea vain tehokkaaksi ja turvalliseksi todettuja sekä tutkittuja hoitoja.
Lääkäriliiton toiminnanjohtaja Heikki Pälve on toinen CPMEn kannanoton kirjoittajista. Hänen mukaansa mikä tahansa hoito saattaa antaa potilaalle tunteen tilanteen muuttumisesta paremmaksi.
– Tarvitaan kuitenkin toimenpiteitä, että tätä tunnetta ei väärinkäytetä sairauksien hoidossa antamalla perusteettomia lupauksia annetun hoidon tehosta, hän sanoo. Pälven lisäksi kannanoton kirjoittajana oli puolalainen lääkäri Konstanty Ratziwill.
Kannanotossa todetaan, että nykyisiä hoitomuotoja olisi arvioitava hoidon tehokkuuden ja turvallisuuden kannalta. Potilaalle ei saisi aiheuttaa haittaa.
– Suurelle yleisölle on kerrottava, että ns. vaihtoehtoiset hoitomuodot eivät kuulu lääketieteeseen. Lääkärin on hyvä myös varmistaa, että potilaat saavat tietoa lääketieteen ja vaihtoehtoisten hoitojen eroista, jatkaa Pälve.
Lisäksi kannanotossa esitetään tiukennuksia EU:n lainsäädäntöön. Sen mukaan EU:n ja kansallisten lainsäätäjien olisi varmistettava, että potilaiden ja kansalaisten luottamusta ei käytetä väärin sallimalla harhaanjohtavien tietojen levittäminen markkinointimielessä perinteisestä terveydenhoidosta, täydentävistä tai vaihtoehtoisista hoitomuodoista.
Ihmisellä oikeus kaikkiin hoitoihin
Miten eri hoitomuodot voi erottaa toisistaan? Pälveen mukaan lähtökohtaisesti vain lääkärit antavat lääketieteellisesti tehokkaiksi ja turvallisiksi todennettuja hoitoja. Jos jokin hoitomuoto askarruttaa, asiaa voi kysyä lääkäriltä.
Pälven mukaan ihmisillä pitää kuitenkin olla oikeus mennä haluamiinsa hoitoihin. Olennaista on, että henkilö ymmärtää, että mitä vakavampin sairaus on kyseessä, sitä tärkeämpää on hakeutua lääketieteellisesti vaikuttavaan hoitoon.
– Hoidon antaja ei saa antaa perusteettomia lupauksia, eikä kertoa hoitavansa sairautta, jos tästä ei ole olemassa lääketieteellistä näyttöä, hän sanoo.
Pälve ei halua lähteä nimeämään vaihtoehtoisia hoitomuotoja. Hänen mielestään kaikkia hoitoja pitäisi arvioida niiden turvallisuuden ja tehokkuuden kautta.
– Jos näin tarkastellen löydetään apua sairauden hoitoon, kuten akupunktiossa on määrätyin edellytyksin löydetty, voidaan se ottaa osaksi lääkärin hoitoarsenaalia.
Hänen mukaansa Suomessa suhtaudutaan vaihtoehtoisiin hoitoihin järkevästi Euroopan mittakaavassa.
– Kansan korkea koulutustaso takaa järkevän ja ymmärtävän suhtautumisen. Kuitenkin on varsin tavallista, että yksittäisen potilaan hädänalaista tilaa käytetään hyväksi tavalla, jota voi pitää erittäin epäeettisenä. Lisäksi oireitaan valittavan ihmisen pitäminen uskomushoidoissa saattaa viivästyttää diagnoosin tekoa kohtalokkaastikin, hän sanoo.
Kirjoittanut:
Johanna Nykopp
toimittaja
Kuva:
Panthermedia
