Amerikkalaiset tutkijat arvioivat sepelvaltimostenttien turvallisuutta 126 satunnaistetun tutkimuksen ja niissä kertyneiden yhteensä yli 250 000 potilasvuoden käyttökokemuksen jälkianalyysissa. Analyysin mukaan tällä hetkellä parhaaseen kokonaishoitotulokseen johtavia stenttityyppejä ovat everolimuusia sisältävä kobolttikromiverkkoputket, joista restenoosia ehkäisevä lääke vapautuu ohuesta, hajoamattomasta polymeerikerroksesta.
Hoidetun ahtauman uusintatoimenpiteen tarve oli tällä stenttityypillä kolmanneksen pienempi kuin vanhoilla ensimmäisen polven lääkeverkkoputkilla. Niitä käytettäessä oli stenttitromboosin vaarakin pienin, jopa yli puolet pienempi kuin turvallisina pidettyjä vanhoja metalliverkkoputkia käytettäessä. Lääkeverkkoputken pinnalla käytettyä polymeeria on syytetty myöhäisistä stenttitrombooseista. Tässä valossa oli yllättävää, että uudet verkkoputket, joissa lääke vapautuu vähitellen hajoavasta polymeerista, toimivat muuten erinomaisesti, mutta niiden käyttöön liittyi hieman suurempi stenttitromboosin vaara kuin lääkestentteihin, joissa on pysyvä ohut polymeerikerros.
Lääkestentit vähensivät käyttöön tullessaan merkittävästi suonen uudelleenahtautumista pelkkään metallistenttiin verrattuna. Restenoosia estävät lääkkeet tai lääkettä sitova polymeeri hidastavat tai voivat jopa estää stentin peittymistä suojaavalla endoteelillä, mikä puolestaan voi lisätä stentin sisäisen hyytymän ja siitä seuraavan sydäninfarktin kehittymisen vaaraa. Niinpä ensimmäisen polven lääkeverkkoputkien käyttöön liittyi vielä 10 vuotta sitten selvästi suurempi pelätyn myöhäisen stenttitromboosin riski kuin senaikaisilla metalliverkkoputkilla.
Tässä analyysissa parhaiten menestyneillä uuden polven lääkestenteillä, joita Suomessa on viime vuosina valtaosin käytetty, tämä riski on vähäinen, vaikka tehokkaan antitromboottisen kaksoislääkityksen kestoakin on jo lyhennetty entisestään.
Bagalore S, Toklu B, Amorosa N ym. Bare metal stents, durable polymer drug eluting stents, and biodegradable polymer drug eluting stents for coronary artery disease: mixed treatment comparison meta-analysis. BMJ 2013;347:f6625.
Juhani Airaksinen
professori
Kuva: Pixmac
Julkaistu Lääkärilehdessä 4/14.
