Huoltovarmuus tarkoittaa varautumista mahdollisiin kriiseihin ja häiriötilanteisiin. Sen mukaisesti turvataan, että ihmiset voivat elää arkeaan mahdollisimman normaalisti ja turvallisesti myös kriisi- ja poikkeustilanteissa. Huoltovarmuus huolehtii niin puhtaasta vedestä, energiantuotannosta, maataloudesta kuin lääkesaatavuudestakin.
Jotta lääkesaatavuus taataan myös poikkeustilanteissa, lääketehtaat, lääkevalmisteiden maahantuojat, terveydenhuollon toimintayksiköt ja THL ovat lakisääteisesti velvoitettuja ylläpitämään velvoitevarastoa poikkeusolojen varalle.
Nämä velvoitevarastot ovat kuitenkin tarkoitettu vain ensiavuksi. Jos jonkin valmisteen kysyntä kasvaa runsaasti, lääkesaatavuus voidaan varmistaa kotimaisella tuotannolla. Globaalit häiriötilanteet voivat aiheuttaa sen, että lääketuotanto pysähtyy tai materiaali ei liiku.
— Jos normaaliaikoina esimerkiksi lääkevalmistusta ei Suomessa olisi, olisimme poikkeustilanteissa täysin varastoinnin ja tuonnin armoilla, mikä olisi iso haaste Suomen ollessa maantieteellisen sijaintinsa takia pääosin meriyhteyksien päässä. On kriittisen tärkeää, että meillä Suomessa on lääkevalmistusta nyt ja myös tulevaisuudessa, toteaa Orion Pharman Suomen ja Baltian myynnin ja markkinoinnin johtaja Janne Maksimainen.
Orionilla on Suomessa kuusi lääkkeitä ja lääkeraaka-aineita valmistavaa tehdasta Suomessa. Yhteensä lääketuotanto, laboratoriot ja lääkkeiden analysointi ja laadunvarmistus työllistävät Suomessa liki 2000 ihmistä.
Orionin lääkkeiden saatavuus oli vuonna 2023 noin 95,4%.
Kriittiset lääkkeet on turvattava
Kriittisiä lääkkeitä toimitusvarmuuden kannalta ovat antibiootit, kipulääkkeet ja kansainsairauksien hoidossa käytetyt lääkkeet. Myös rokotteet ja harvinaissairauksien hoitoon tarkoitetut lääkkeet luokitellaan kriittisiksi.
Kriittiseksi lääkkeeksi määritellään yleensä lääke, jota käytetään vakavien sairauksien hoidossa eikä sille löydy korvaavaa valmistetta helposti.
Euroopan unionilla on lista kriittisistä lääkkeistä, joiden toimitusvarmuus pitää varmistaa aina ensisijaisesti.
EU:n lääkevalvontaverkosto asettaa etusijalle näiden valmisteiden toimitusketjujen vahvistamisen, jotta jakelukatkosten riski olisi mahdollisimman pieni.
Lääkkeiden jakeluhäiriöt nykyään yleisiä
Viime vuosina on uutisoitu runsaasti lääkkeiden jakeluhäiriöistä. Saatavuushaasteet ovat koskettaneet pääosin halpoja rinnakkaislääkkeitä, kuten esimerkiksi kipulääkkeitä tai lääkkeitä, joita käytetään laajasti kansansairauksien, esimerkiksi kolesterolin, verenpaineen ja masennuksen hoidossa.
Syynä lisääntyneisiin saatavuushäiriöihin on hintakilpailu. Alhainen hintataso johtaa siihen, että monet lääketoimittajat toimittavat näitä geneerisiä lääkkeitä isommille markkinoille kuin Suomen pienille markkinoille.
Myös tuotantokustannuksiin on kohdistunut viime vuosina merkittävää hinnannousua.
Halpojen rinnakkaislääkkeiden hinta saadaan painettua alas keskittämällä lääketuotantoa esimerkiksi Aasiaan, jolloin saatavuushäiriöiden riski kasvaa.
— Keskittyneet toimitusketjut ovat häiriöiden, geopoliittisten uhkien ja inflaation toteutumisen myötä hyvin häiriöherkkiä, Maksimainen toteaa.
Orionin ehdotus onkin jo pitkään ollut tehdä hintakilpailusta reilua.
Maksimaisen mukaan geneeristen lääkkeiden hintojen pitäisi nousta, jotta niiden saatavuus olisi taattu. Hänen mukaansa viitehintaisten reseptilääkkeiden hintaputken ”leventäminen” euroon tai 1,5 euroon parantaisi huoltovarmuutta.
– Jos joku yritys laskee lääkkeen hintaa hintaputkessa, on heillä velvollisuus myös toimittaa kyseistä valmistetta riittävästi tai yhtiöön kohdistettaisiin jonkinlaisia sanktioita, Maksimainen ehdottaa.
Näin saatavuus Maksimaisen mukaan kriittisen tärkeissä lääkkeissä parantuisi merkittävästi ja mikä osaltaan vähentäisi tarvetta kalliiden lääkkeiden käyttöön sekä vähentäisi turhia lääkärikäyntejä potilaalle tuoden merkittäviä säästöjä yhteiskunnalle.
Nykyinen tilanne huolestuttaa myös Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimeaa.
– Olemme lääkeviranomaisena jossain määrin huolissamme siitä, että Euroopan omavaraisuus lääkkeiden osalta on laskenut. Taustalla on käynnissä voimakas hintakilpailu, totesi yksikön päällikkö Timo Mauriala Fimeasta Lääkärilehdelle jo vuonna 2022.
Maurialan mukaan Euroopan ja Suomen pitää huolehtia siitä, että markkinat säilyvät houkuttelevina ja tehdä toimia lääkekustannusten hillitsemiseksi.
– Suomessa olisi tärkeä siirtää katse lääkkeen hinnasta lääkehoidon kokonaiskustannusten arviointiin. Siitäkin tulee kustannuksia, jos potilaat joutuvat käymään usein lääkärissä lääkkeen vaihdon takia, Mauriala muistuttaa.
