Sairaanhoitopiireissä käsitellään huimia määriä vettä. Esimerkiksi Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin kiinteistöihin tulee putkien kautta sisään vuosittain 300 000 tonnia puhdasta vettä, joka lähtee pois likaisena. Kuinka likaista jätevesi on, kiinnitetään yhä enemmän huomiota.
– 20 vuotta sitten laboratoriojätteet menivät suoraan jäteveteen, mutta samaa ei tehdä enää. Meiltä lähtevä jätevesi on yhtä poikkeusta lukuun ottamatta samanlaista kuin mitä asunnoista tulee, sanoo VSSHP:n huoltopalveluiden päällikkö, kestävästä kehityksestä vastaava Kari Kandelberg.
Poikkeus ovat lääkejäämät. Tähän ongelmaan on kiinnitetty huomiota myös Euroopan tasolla. Kansallisesti siihen on pureuduttu Suomen ympäristökeskuksen kanssa EPIC-hankkeessa, jossa lääkejäämiä sisältävän jäteveden puhdistamista tehostetaan päästölähteellä ja lääkejätteitä käsitellään tehokkaammin.
Kolmen vuoden projektissa haettiin keinoja ratkaista ongelma, koska jätevedenpuhdistamoilla ei ole tehokkaita keinoja lääkejäämien käsittelyyn. Siksi osa lääkejäämistä valuu lähes puhdistamattomina luontoon, josta ne päätyvät muun muassa kaloihin. Jätevedenpuhdistamon teho riippuu huomattavasti lääkeaineesta.
– Lääkkeet palaavat meihin muuttuneina yhdisteinä, emmekä tiedä vaikutuksia. Kemikaalirasitus on kehittyvien yhteiskuntien ongelma, ja sillä on suurempi merkitys kuin on kuviteltu.
Ongelma korostuu tulevaisuudessa, kun sairaanhoito muuttuu lääkepainotteisemmaksi.
Ei tule olemaan helppoa
Jätevesien käsittely lääkejäämien suhteen ei tule olemaan helppoa eikä kustannustehokasta. Viime vuonna päättyneessä EPIC-hankkeessa testattiin muun muassa konttiratkaisua, jossa lääkejäämät pyrittiin erottelemaan jätevedestä erilaisten menetelmien avulla. Pysyvään käyttöön tätä teknologiaa ei ole vielä saatavilla.
– Lisäksi tavoitteena oli testata vessanpönttöön laitettavaa ainetta, jota vapautuisi joka vetäisyn jälkeen, mutta teknologia ei valmistunut ajoissa.
Lääkejäämät voi kyllä saada pois jätevedestä, jos tahtoa löytyy. Tanskassa uuteen sairaalaan rakennettiin oma jätevedenpuhdistamo, joka ratkaisi lääkejäämäongelman.
– Toistaiseksi pyrimme tekemään järjestelmästä sellaisen, että vedenkulutus vähenee. Kymmenessä vuodessa vedenkulutuksemme on laskenut uusien käytäntöjen ja automaattihanojen myötä 15 prosenttia, mutta tämä ei näy lääkärin arjessa mitenkään, sanoo Kandelberg.
Hän muistuttaa, että kunhan lääkejäämäongelman suhteen löydetään toimiva ja kustannustehokas ratkaisu, keinoista tullaan kertomaan henkilöstölle.
– Haluamme olla kehityksessä mukana ja tukemassa näitä uusia innovaatioita, joiden kehittämiseen menee aina oma aikansa.
EPIC-hankkeessa olivat mukana myös Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri ja Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri.
Akatemiahanke selvittää kestävää lääkekehitystä
Lääkejäämäongelmia selvitellään muuallakin. Esimerkiksi Suomen Akatemian SUDDEN -hankkeessa etsitään ratkaisuja lääkkeiden elinkaaren aikana syntyvien ympäristöhaittojen vähentämiseksi.
Lääkkeistä syntyy päästöjä niin kehitysvaiheessa kuin valmistettaessa, kulutettaessa ja hävitettäessäkin. Jopa neljännes maailman joista ja järvistä on vaarassa saastua lääkepäästöjen vuoksi.
SUDDEN-hankkeessa kehitetään työkaluja lääkkeiden ympäristövaikutusten arvioimiseksi. Lisäksi tutkijat kehittävät kiertotaloudellisia ratkaisuja lääkkeiden käytöstä syntyvien jätevirtojen pienentämiseksi. He laativat myös ympäristöystävällistä päätöksentekoa edistäviä politiikkasuosituksia.
Vuoteen 2023 jatkuvan hankkeen toteuttavat Helsingin yliopisto, Itä-Suomen yliopisto, Lappeenrannan-Lahden teknillinen yliopisto, Aalto-yliopisto, Suomen ympäristökeskus ja Demos Helsinki.
Kirjoittaja
Tuomas Keränen
toimittaja
Juttu on julkaistu aikaisemmin Lääkärilehdessä 11/2020.
